• Lepakot napsivat tuhohyönteisiä

    Lepakoiden ravinto paljastaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta.
    Tutkimuksessa olivat mukana Suomen yleisimmät lepakkolajit: pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja korvayökkö.
    Tutkimuksessa olivat mukana Suomen yleisimmät lepakkolajit: pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja korvayökkö. Kuva: Eero Vesterinen
    Uutiset
    10.11.201816:00
    Katja Lamminen

    Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat kartoittaneet useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion. Lepakoiden ruokavalio sisältää huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien kovakuoriaisia, hyttysiä ja perhosia. Kaiken kaikkiaan tutkijat pystyivät määrittämään yli 500 eri saalislajia projektia varten kerätyistä noin 1 200 papanasta. Tutkimuksessa olivat mukana pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja korvayökkö.

    Löydökset paljastivat, että lepakot syövät eri ympäristöjen tuhohyönteisiä, ja rajoittavat siten niiden aiheuttamia vahinkoja. Lepakot popsivat kiitettävästi myös ihmiselle kiusallisia hyttysiä. Lepakoiden ravinnon perusteella tutkijat pystyivät päättelemään, missä ja miten lepakot ovat saalistaneet.

    Löydöt vahvistavat aiempia käsityksiä lepakoiden elintapojen jakautumisesta erilaisiin saalistuskiltoihin.

    "Osa lepakoista nappaa saaliinsa pääosin ilmasta, toiset saalistavat vesistöjen luona, kun taas kolmas porukka on erikoistunut hakemaan ruokansa erilaisilta pinnoilta tai vaikkapa maasta", selventää dosentti Thomas Lilley Helsingin yliopistosta.

    Tutkimuksessa poikkeuksellista on se, että näytteet kerättiin suoraan lepakoiden päiväpiiloista, jolloin lepakoita ei tarvinnut ottaa kiinni. Lajit varmistettiin DNA-menetelmällä.

    Lepakoiden ravinto paljastaa samalla tietoa luonnon monimuotoisuudesta. Aineistoa voidaan siten hyödyntää monimuotoisuustutkimuksessa.

    "Nythän voimme koko ajan lukea eri puolilta maapalloa uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan luonnon monimuotoisuus häviää huolestuttavaa vauhtia", huomauttaa tutkijatohtori Eero Vesterinen, joka työskentelee sekä Turun että Helsingin yliopistoissa.

    Kansainvälisessä Ecology & Evolution -julkaisusarjassa julkaistu tutkimusartikkeli pohjautuu Turun yliopiston biologian laitoksen pro gradu -tutkielmaan.

    Artikkelin aiheet
    lepakot
    luonnon monimuotoisuus
    tuhohyönteiset
    tutkimus
    Turun ja Helsingin yliopisto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle