Kuntauudistus on pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kärkihanke. Asiantuntijoiden ja kuntapäättäjien vastustuksesta huolimatta hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on ajanut hanketta kuin
käärmettä pyssyyn.
Yleisradion perjantaina haastattelemat lainsäädäntöprofessorit tyrmäsivät hallituksen
kuntauudistushankkeen poikkeuksellisen epäonnistuneena lakihankkeena. Heidän mielestään kuntauudistus ei pysy enää kenenkään käsissä. Jos hallitus ei saa ajatuksiaan pikaisesti kasaan, on kuntakentällä edessä täysi kaaos.
Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professorin Anssi Keinäsen mielestä kuntauudistuksen suurin ongelma on vaihtoehdottomuus. Hänen mielestään hallitus ei ole vaivautunut edes selvittämään, mitä Suomen kaltaisissa muissa länsimaissa kuntarintamalla tapahtuu. Keinäsen mukaan jo pelkkä vilkaisu Ruotsiin säästäisi kuntauudistajat monelta työtapaturmalta.
Keinänen pitää kuntauudistuksen valmistelua malliesimerkkinä siitä, miten ei missään nimessä saisi toimia. Tutkijana hän pitää kuitenkin
hyvänä, että kerrankin huomaa, kuinka vähäisellä tietopohjalla lainvalmistelua Suomessa harjoitetaan. Hänen mielestään käsillä ovat hyvät farssin ja katastrofin ainekset.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen professori Jyrki Talan mielestä mittava ja historiallisen suuri uudistus vaatisi ehdottomasti tuekseen perusteellisen valmistelutyön ja syvällisen
yhteiskunnallisen keskustelun. Hänen
mukaansa kuntauudistuksen liittyy neljä suurta uudistusta: kuntarakenne-, sote-, valtionosuus- ja kuntalakiuudistukset.
Hallitus yrittää Talan mukaan epätoivoisesti edetä näiden uudistusten suhteen samanaikaisesti, mutta selkeä linja ja yhteinen keskusohjaus puuttuvat.
Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Asko Uotin mukaan valtiovalta on suututtanut kunnat ylimieliseltä vaikuttavalta sormenheristyksellään. Hänen mielestään monille on jäänyt epäselväksi, mikä on hallituksen suhtautuminen kuntien itsehallinnolliseen asemaan.
Asiantuntijoiden voimakas kritiikki ei hetkauta ministeri Virkkusta, vaan hän puhuu edelleen
vahvojen peruskuntien puolesta. Hänen mielestään esimerkiksi kuntien itsehallinnon yhteydessä voi kysyä, miten laajaa itsehallinto on, kun kunnalla pitäisi olla voimavaroja tehdä muutakin kuin lakisääteisiä tehtäviä (MT 25.1.).
Virkkunen on oikeassa siinä, että kunnilla on tekemistä lakisääteisistä tehtävistä selviytymisessä. Valtiovarainministeriössä tehdyn selvityksen mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Rakenteiden sijaan pitäisikin pohtia kuntien tehtäviä sekä kuntien ja valtion välisiä suhteita.
Voimakkaasta arvostelusta huolimatta Virkkunen vakuuttaa, että kuntauudistuksen aikataulu pitää. Kuntien on annettava lausuntonsa
maaliskuun 7. päivään mennessä ja tehtävä selvitykset ja liittymispäätökset 1.4.2014
mennessä. Lausuntojen antamista ja selvitysten tekemistä helpottaisi, jos tiedettäisiin mistä esimerkiksi sote-uudistuksessa on kysymys.
Kuntien ei ole Virkkusen mukaan mikään pakko liittyä yhteen. Yhdistyminen kuitenkin hänen mielestään kannattaa, koska kaikki lainsäädäntö tulee tukemaan vahvoja kuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaaehtoista pakkoa.
Hallituksen eväät kuntauudistuksen ja siihen olennaisesti liittyvien muiden uudistusten suhteen ovat levällään. Jotta kuntakenttä ei ajautuisi asiantuntijoiden pelkäämään kaaokseen, pitäisi hallituksen pysähtyä miettimään mitä uudistuksilla todella haetaan.
Ensi kuun puoliväliriihessä on hyvä tilaisuus puhaltaa peli poikki.