Yli puolet suomalaisista nostaisi alkoholi- ja tupakkaveroa – veronalennusten uskotaan tuovan enemmän hyvinvointia kuin veronkorotusten
Ainoa vero, jota enemmistö suomalaisista korottaisi, on alkoholi- ja tupakkavero.
Ainoa vero, jota enemmistö suomalaisista korottaisi, on alkoholi- ja tupakkavero. Kuvituskuva. Kuva: LEHTIKUVA / Jussi NukariLähes kolme viidestä suomalaisesta katsoo, että veronalennukset ovat veronkorotuksia parempi tapa lisätä ihmisten hyvinvointia, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä tutkimuksesta. Korotusten hyötyyn uskoo joka viides.
Ainoa vero, jota enemmistö suomalaisista korottaisi, on alkoholi- ja tupakkavero. Seuraavaksi eniten kannatusta kerää pääomatuloveron kiristäminen, jonka kannatus on myös kasvanut hieman. Alkoholi- ja tupakkaveroa korottaisi 56 prosenttia ja pääomatuloveroa 38 prosenttia vastaajista.
Pääosin mielipiteet eivät ole muuttuneet paljon edellisestä tutkimuksesta, joka toteutettiin vuonna 2020. Pääomatuloveron korotuksen lisäksi hieman aiempaa useampi toivoisi alennusta valmisteveroihin, kuten polttoaineveroihin.
Vajaa puolet suomalaisista alentaisi valmisteveroa, samoin perintö- ja lahjaveroa.
Kaikkein vähiten kannatusta kerää arvolisäveron ja kunnallisveron korottaminen. Näiden korotusten kannalla on vain noin joka kahdeskymmenes.
Suurimman osan veroista suomalaiset haluaisivat pitää samalla tasolla kuin aiemminkin.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat suopeammin veronalennuksiin kuin veronkorotuksiin. He ovat myös innokkaampia alentamaan ansiotuloverotusta sekä perintö- ja lahjaveroja.
Perussuomalaisten tukijat ovat käytännössä kaikkien verojen alentamisen kannalla. Polttoaine-, energia- ja jäteverojen sekä ajoneuvoverojen keventämistä toivoisivat heidän lisäkseen myös keskustan kannattajat.
Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajia ilahduttaisi pääomatuloveron kiristys. Vasemmistoliiton kannattajat uskoivat lisäksi veronkorotusten olevan veronalennuksia parempi vaihtoehto, toisin kuin muiden puolueiden kannattajat.
Kantar TNS toteutti kyselyn kesäkuussa, ja siihen vastasi yli 1 000 suomalaista. Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
