Fosforin määrä kaksinkertaistui Selkämerellä kymmenessä vuodessa – Suomenlahden happitilanne parantui
Lumeton ja sateinen alkutalvi ei nostanut ravinnepitoisuuksia Saaristomerellä.
Selkämerellä vuosia jatkunut fosforipitoisuuden nousu lisää leväkukintojen todennäköisyyttä tulevana kesänä, vaikka ylijäämäfosforin pitoisuudet ovatkin viimevuotista alhaisempia. Kuva: Kankaanpää JaanaSuomenlahden vesimassa on sekoittunut voimakkaasti. Merivedessä on happea enemmän kuin vuosiin. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat arvioivat, että Itämerelle on tullut Tanskan salmien kautta suolaisempaa ja hapekkaampaa vettä loppuvuodesta 2019.
Samalla syvien pohjien fosforivaranto on sekoittunut koko vesikerrokseen. Siitä johtuen Suomenlahden pintaveden fosforipitoisuudet ovat korkeita verrattuna vuosien 1990–2019 keskiarvoon. Yhdellä havaintoasemalla pintaveden fosfaattipitoisuus oli mittaushistorian korkein. Pohjalla fosfaattipitoisuudet olivat vastaavasti alhaisia.
Myrkyllistä rikkivetyä ei havaittu Suomenlahdella lainkaan.
Selkämerellä liukoisen fosforin pitoisuudet ovat lähes kaksinkertaistuneet 10 vuodessa, mikä lisää kesäisten leväkukintojen todennäköisyyttä.
Lumeton ja sateinen alkutalvi ei nostanut ravinnepitoisuuksia Saaristomerellä. Liukoisen fosforin pitoisuudet ovat keskimääräisellä tasolla tai hiukan sitä korkeampia. Happitilanne Saaristomerellä on hyvä, kuten talvella yleensäkin.
Mittaukset tehtiin merentutkimusalus Arandalla tammi-helmikuussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat