Yli puolet kotitalouksien ilmastopäästöistä tapahtuu ulkomailla – kaupungeissa kasvissyönti laskee ruuan osuutta päästöistä
Kainuussa asukkaat kuluttivat vuoden 2015 tietojen mukaan suomalaisista eniten. Uudellamaalla rakennetaan, joten investointien päästöt korostuvat.TilaajalleSuomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut ensimmäistä kertaa tiedot kuntien ja maakuntien kulutuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.
Asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Yli puolet suomalaisten päästöistä tapahtuu ulkomailla.
Suomen kuntien yhteenlasketut kulutuspäästöt ovat noin 57,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia (ekv). Siitä valtaosa johtuu kotitalouksien kulutuksesta, pääasiassa asumisesta, ruuasta ja liikkumisesta.
Kuntien hankintojen osuus kaikista kuntien päästöistä on noin kymmenes ja investointien osuus hieman sitä pienempi. Osuudet vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä.
Kainuussa asukkaat kuluttavat suomalaisista verrattain eniten. Uudellamaalla puolestaan rakennetaan niin paljon, että investointien päästöt korostuvat.
Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammat osittain ilmasto-olosuhteiden takia. Lämmön tarpeen ohella kaukolämmön polttoaine vaikuttaa asumisen päästöihin.
Autoilun päästöt korostuvat maaseutumaisissa sekä taajaan asutuissa kunnissa verrattuna kaupunkeihin. Toisaalta kuljetuspalvelut ja lentomatkailu nostavat kaupunkien päästöjä.
Kaupungeissa syödään enemmän kasvisruokaa, mikä vähentää syömisen päästöjä. Toisaalta ravintolapalveluiden runsas käyttö tasoittaa päästöjä verrattuna maaseutumaisiin kuntiin.
Muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, terveyspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden kulutuksen päästöt ovat eri puolilla Suomea hyvin samankaltaiset.
”Tulosten tulkinnassa tulee huomata, että samaan aluetyyppiin luetaan kuuluvan kuntia, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa väestörakenteeltaan ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan, mitkä heijastuvat kuntien välisiin eroihin”, Syken erikoistutkija Santtu Karhinen huomauttaa.
Ainakin puolet suomalaisten kotitalouksien päästöistä tapahtuu ulkomailla tuontihyödykkeiden valmistuksessa.
”Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille. Kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla”, Karhinen painottaa.
Kulutuksen päästöjen vähentäminen on julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä. Julkisen sektorin tehtävä on kehittää yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristöä siten, että päästöjä on mahdollista vähentää.
”Esimerkiksi kunnan tai alueen kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta tuotteiden käyttäjien eli asukkaiden päästöihin”, Karhinen sanoo.
Kuntalaisten on tärkeää vaatia toimintaympäristöä, joka tukee kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä. Yksi esimerkki on toimiva joukkoliikenne.
Laskennassa maataloustuotannon päästöt kohdistetaan niihin kuntiin, joissa raaka-aineet kulutetaan. Sama pätee tuontihyödykkeisiin.
Laskenta perustuu vuoden 2015 tietoihin. Seuraavaksi laskenta tehdään vuoden 2019 tiedoilla.
”Etenkin asumisen ja liikkumisen päästöissä on vuoden 2015 jälkeen tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä, koska rakennusten lämmitysratkaisut ja henkilöajoneuvot ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi. Sen sijaan ruuan sekä muiden tavaroiden ja palveluiden osalta on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan päästökehitys kulkee”, Karhinen pohtii.
Alueellisia kulutus- ja päästötietoja pääsee vertailemaan sivustolla kulutus.hiilineutraalisuomi.fi
- Osaston luetuimmat
