Suomen Pisa-tulosten luisu jyrkkenee entisestään – matematiikassa jo neljännes oppilaista menestyi heikosti

Suomalaisnuorten menestys osaamistuloksia mittaavassa Pisa-tutkimuksessa jatkaa heikkenemistään. Matematiikassa heikkojen osaajien osuus on Suomessa kasvanut neljännekseen, kun heitä oli vielä 2000-luvun alkupuolella vain noin seitsemän prosenttia. Samalla erinomaisten osaajien osuus on laskenut alle kymmenesosaan.

Tänään julkistetuista tuloksista kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

Vaikka tulokset ovat laskeneet niin matematiikassa, lukutaidossa kuin luonnontieteissäkin, Suomi on yhä OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Uusimmassa, vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa oppimistulokset heikkenivät poikkeuksellisesti valtaosassa OECD-maita.

Uusimman tutkimuksen pääalueena oli matematiikka, jossa Suomi oli vielä 2000-luvun alussa kahdella tutkimuskerralla vertailun kärjessä. Vuonna 2018 Suomen sijoitus oli 11:s ja uusimmassa tutkimuksessa 20:s. Maiden väliseen vertailuun on tosin suhtauduttava osin varauksella, sillä kaikissa maissa vastausaste ei tällä kertaa yltänyt Pisa-tutkimuksen standardeihin.

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli 484 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 472. Parhaiten matematiikassa pärjäsi joukko itäisen Aasian maita ja alueita, kärjessä Singapore. Euroopan maista paras tulos oli Virolla, joka oli seitsemäntenä.

Pisa-tutkimusohjelma selvittää OECD-maiden 15-vuotiaiden nuorten osaamista yleensä kolmen vuoden välein. Suomalaisnuorten pistemäärien keskiarvot ovat laskeneet melko tasaisesti vuosituhannen alun huippuvuosista. Uusimmassa tutkimuksessa lasku näyttää osin kiihtyneen.

Matematiikan osaaminen on Suomessa laskenut tasaisesti sekä tytöillä että pojilla, kun tuloksia verrataan edelliseen eli vuoden 2018 tutkimukseen.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden matematiikan tulokset olivat keskimäärin heikompia kuin syntyperäisten suomalaisten. Ero tosin kapeni hieman, koska syntyperäisten suomalaisten kohdalla lasku oli voimakkaampaa.

Sosioekonomiset erot ovat sen sijaan kasvaneet hieman, koska alimman sosioekonomisen taustan oppilaiden tulokset heikentyivät hieman enemmän kuin hyväosaisimmasta taustasta tulevien.

Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2018 suomalaisnuorten osaaminen lukutaidossa ja luonnontieteissä oli kolmanneksi parasta muihin OECD-maihin verrattuna. Uusimmassa tutkimuksessa Suomen tulos on molemmissa edelleen keskiarvoa korkeampi, mutta lukutaidossa pistekeskiarvo on laskenut peräti 30 pistettä ja luonnontieteissäkin laskeva trendi on ollut OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi.

Suomalaisnuorten keskiarvo matematiikassa oli 64 pistettä matalampi kuin huippuvuonna 2006.

Pisa-tutkimus toteutettiin vuonna 2022 kahdeksannen kerran. Uusimman ja edellisen tutkimuksen välissä oli poikkeuksellisesti neljä vuotta, sillä vuonna 2021 toteutusta lykättiin vuodella koronaviruspandemian vuoksi.

Koronatilanne on vaikuttanut tutkimukseen osallistuneiden nuorten koulunkäyntiin, mutta se ei näytä ainakaan yksiselitteisesti selittävän Suomen tulosten laskua. Pandemia-ajan on todettu vaikuttaneen etenkin vaikeassa asemassa oleviin oppilaisiin. Pisa-tutkimuksessa suomalaisnuorilla oli kuitenkin pääosin hyvä luottamus kykyihinsä ja esimerkiksi kokemukset korona-ajan koulunkäynnistä olivat keskimäärin hyviä, huomautetaan OKM:n tiedotteessa.

Matematiikkaan liittyvä ahdistus oli tutkimuksessa OECD-maiden vähäisintä, ja lähes neljä viidestä koki opettajan antavan lisäapua tarvittaessa.

”Oppilaiden asenteissa näyttää tapahtuneen monin paikoin positiivista muutosta, mutta tämä ei näytä heijastuvan osaamiseen”, tiedotteessa todetaan.