Tanskaa on usein kehuttu avokätisestä kehitysavun maksamisesta ja YK:n tavoitteen ylittämisestä. Tanskassa kehitysavun määrä on 0,86 prosenttia BKT:sta.
Totuus on kuitenkin toisenlainen: Tanska voi käyttää kehitysrahaa oman ruokavientinsä edistämiseen. Vientirahaa on tarjolla kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ja osa siitä voidaan ottaa kehitysavun määrärahoista.
Käytännön työn ei tarvitse olla perinteistä kehitystyötä, vaan tanskalaisten mukaan rahaa voi käyttää esimerkiksi tanskalaisen sianlihayrityksen investointeihin Afrikassa, jos samalla kouluttaa, työllistää paikallisia tai tapaa kansalaisjärjestöjä.
Yritysten kansainvälistymistä edistävä vientiverkosto toimii Tanskan ulkoministeriön alaisuudessa.
Yritykset voivat hakea rahallista tukea jopa puolet esimerkiksi messukuluista, ja jos kohteena on kehitysmaa, korvausta voi saada 75 prosenttia, kertoo tuottaja- ja neuvontajärjestö Landbrug & Fødevarerin kauppaosaston päällikkö Kenneth Lindharth Madsen Kööpenhaminasta.
Rahoitus suosii useampien yritysten ja pk-yritysten vientiponnisteluja. Tukianomuksen täyttää Tanskan MTK.
Vientiavustusten lisäksi Tanskan valtiolla on vahva palkkaväen verkosto maailmalla suurlähetystöissä ja kaupallisissa edustustoissa. Lisäksi Washingtonissa, Pekingissä, Tokiossa, Soulissa, Kuala Lumpurissa ja uusimpana Nigerian Lagosissa on erityisiä ”ruokasuurlähettiläitä”, jotka edistävät etenkin sian, naudan ja maitojalosteiden vientiä.
Eija Mansikkamäki