Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Suomen kyläyhdistyksestä kannattaa lainakaton säätämistä. Huonona hän pitää, jollei maaseudulle kaavoiteta asuntoja.
Ministeri Antti Tanskanen työryhmineen esittää Finanssivalvonnalle oikeutta määrätä lainoituksen enimmäismäärä asunnon hinnasta.
Finanssivalvonta harkitsisi lainakaton, joka tiukimmillaan olisi 80 prosenttia asunnon käyvästä hinnasta. Lainanottaja säästäisi itse 0–20 prosenttia.
”Ennakkosäästäminen antaa takeita, että asunnon ostaja myös maksaa lainansa”, Perheentupa kommentoi.
Lainanottajan oma säästöosuus vaihtelisi taloussuhdanteiden mukaan. Tavoite on hillitä ylivelkaantumista ja hintakuplia.
Perheentupa laskee asuntojen määrän vakioksi, jolloin ostajat kilpailevat niistä hinnalla. Omaa ennakkosäästämistä ei tarvita. Hinnat nousevat.
”Lainaa on lopulta enemmän kuin asunnon arvo. Tämä ei ole kenenkään etu.”
Finanssivalvonta suosittaa nyt asunnoissa enintään 90 prosentin lainoitusta. Joka toisessa asuntolainassa rahoitetaan kyselyn mukaan koko kauppasumma.
Finanssialan keskusliitossa FK:ssä torjutaan lainakatto asuntoluotoille perusteettomana. Siitä kärsivät liiton mukaan ensiasunnon ostajat.
”Kaavamainen lainakatto ei mahdollista riittävän hyvin erilaisten elämäntilanteiden huomioimista”, johtaja Kaija Erjanti huomauttaa.
Pankit määrittelevät Erjannin mukaan lainan suuruuden aina tapauskohtaisesti asuntolainaajan maksukyvyn mukaan.
Elykeskukset rajoittavat maaseudulla asuntorakentamisen kaavoitusta ainakin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Kaavoittajien koulukunta piirtää Perheentuvan mukaan kaupasta viiden kilometrin säteen. Säteen sisäpuolelle saa rakentaa muttei ulkopuolelle.
”Onko tulossa lisää julistamattomia rakennuskieltoja.”
Kylissä asumisen parhaat vetovoimat evätään. Niitä ovat väljyys, tila ja rauha. Hiilijälkiä kylillä asuminen ei Perheentuvan mukana jätä enempää kuin taajamat. JUHANI VIITALA