Rakennusalalla riittää kirittävää purkujätteen kierrätyksessä – viheralueiden hoidolla voitaneen täyttää EU:n ennallistamisvaatimuksia
Rakennusalan biodiversiteettitiekartta listaa keinoja luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.
Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puujäte kulkeutuu isolta osin polttoon, mutta jatkossa siitä voidaan valmistaa enemmän biohiiltä. Kuva: Markku VuorikariRakennusala sitoutuu pysäyttämään luontokadon Suomen asettamien tavoitteisen mukaisesti vuoteen 2030. Keinoja siihen listataan keskiviikkona julkaistussa Rakennusalan biodiversiteettitiekartassa.
Rakentamisen luontotoimilla on vaikutusta, sillä kyseessä on viidenneksi suurin maankäyttäjä Suomessa. Rakennusala kuluttaa lähes kolmasosan kaikista raaka-aineista sekä aiheuttaa kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja puolet metsäkadosta.
Tiekartassa linjataan toimia sekä luontohaittojen vähentämiseksi että luonnon ennallistamiseksi ja kasvipeitteisen pinta-alan lisäämiseksi. Käytännössä esimerkiksi istutuksissa suositaan kotimaisia lajeja ja nurmikoista tehdään pölyttäjiä palvelevia niittyjä. Asutuksen keskellä olevat luontosaarekkeet tulisi säästää myös viihtyisyyden ja hulevesien suodattamisen vuoksi.
”Luonto tarvitsee lisää tilaa. Luontopositiivisista ratkaisuista kuten kierrätysmateriaalien käytöstä pitää tulla uusi normaali ja taloudellisesti kannattavaa. Tämä edellyttää, että kehitämme Suomessa sääntelyä, maankäyttöä sekä kiertotalouteen liittyviä lupakäytäntöjä ja kannustimia”, johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuudesta luetteli tiekartan julkistamiswebinaarissa keskiviikkona.
Purkujätteestä hyödynnetään uudelleen noin 50–60 prosentta muun muassa maanrakennuksessa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) arvelee, että ennallistamalla rakennettua ympäristöä voidaan osin vastata myös EU:n sanelemiin ennallistamis- ja suojeluvelvotteisiin. Ministerin mukaan sääntelyä voidaan aina purkaa, mikäli byrokratian koetaan jarruttavan esimerkiksi rakennusjätteiden hyödyntämistä.
Laurilan mukaan purkujätteestä hyödynnetään uudelleen noin 50–60 prosentta muun muassa maanrakennuksessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää 70 prosentin kierrätysastetta, joten tehostettavaa riittää. Lisäksi betonijätteen jalostusta olisi syytä kehittää.
Puujäte kulkeutuu isolta osin polttoon, mutta jatkossa siitä voidaan valmistaa yhä enemmän biohiiltä, jolla sidotaan tehokkaasti ja pitkäaikaisesti hiiltä maaperään.
Kierrättämällä rakentamisen jätteitä vähennetään neitseellisen kiviaineksen tarvetta.
Suomeen rakentamisen luontohaitat ulottuvat myös ulkomaille. Tilattavien materiaalien luontojalanjälki pitäisi aina selvittää samalla tavalla kuin nykyään lasketaan hiilijalanjälkiä ilmastovaikutuksille.
”Onneksi rahoitusala painaa päälle, mikä toimii kannustimena muutokseen.” Marina von Weissenberg
Kansanedustajan ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Jenni Pitkon (vihr.) mielestä maankäyttömaksulla voitaisiin ohjata rakennushankkeita jo valmiiksi rakennettuun ympäristöön, jotta rakentaminen ei leviäisi metsiin. Periaate pätee myös infrahankkeisiin.
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä on samaa mieltä, ettei rakennushankkeissa hyödynnetä riittävästi jo rakennettua ympäristöä. Metsäkadon ehkäisyn lisäksi hän kirittää rakentajia tehostamaan kierrätystä.
Weissenberg vaatii kaavoittajille ja arkkitehdeille lisää koulutusta luonnon monimuotoisuuden huomiomiseksi.
Keskeinen rooli luontokadon hillinnässä on myös valtiolla, maakunnilla ja kunnilla, jotka päättävät alueiden käytöstä. Toiminnanjohtaja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta vyöryttää vastuuta luonnosta myös rakennushankkeiden tilaajille. Hankintakriteerejä pitäisi uudistaa ja kestävyysraportointi saada yhtä kattavaksi kuin talousraportointi.
”Onneksi rahoitusala painaa päälle, mikä toimii kannustimena muutokseen”, Weissenberg iloitsee.
- Osaston luetuimmat
