Hiihtolomakausi alkaa, rinteessä laskettelijat telovat polvensa ja lumilautailijat ranteensa

Kaudella 2016–2017 hiihtokeskuksissa sattui yhteensä noin 2 000 tapaturmaa. Luku on noussut edelliskaudesta sadalla, mutta Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan myös hiihtopäivien määrä kasvoi ja niihin suhteutettuna onnettomuusmäärä on edelliskauden tasolla.

Kun hiihtolomakausi alkaa ensi viikolla, muljahtaneita polvia ja rusahtaneita ranteita on taas odotettavissa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa rinteiden turvallisuus on korkealla tasolla, kertoo Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors. Onnettomuusmäärät ovat täällä pienempiä kuin muualla.

”Hiihtokeskukset ja rinteet on hoidettu hyvin, rinteet ja suojaverkot kunnostetaan säännöllisesti. Myös valaistus on tärkeä tekijä: valot paitsi lisäävät yleistä näkyvyyttä, myös tuovat kontrastia lumelle”, Lindfors luettelee.

Laskettelijat teloivat useimmiten polviaan ja lumilautailijat ranteitaan. Yli viidennes suksilla laskijoiden vammoista oli polvivammoja. Suksilla laskijan polvi vääntyy ja kiertyy helposti, etenkin jos siteet on väärin säädetty.

Lumilautailija taas ottaa useimmiten kaatumisen vastaan käsillään, ja siksi yli kolmannes lautailijoiden vammoista oli rannevammoja.

Myös päävammat ovat yleisiä. Sekä laskettelijoiden että lautailijoiden vammoista noin 15 prosenttia oli päävammoja.

”Suuri osa päävammoista johtuu hyppyreissä kaatumisesta. Toki päävammaksi tilastoidaan jokainen päähän osunut kolhu, joka on raportoitu hiihtokeskuksen ensiapuun, joten aina ei ole kyse vakavista vammoista. Toki jokainen päävamma on liikaa”, Lindfors sanoo.

Urheilulääkärien mukaan kypärä estää 60–90 prosenttia aivovammoista. Hiihtokeskusyhdistyksen tilastoista selviää, että kypärän käyttö on ollut kasvussa jo kolmen kauden ajan. Noin 90 prosentissa tapaturmista laskijalla on ollut kypärä.