Suomalainen hunaja saattaa ehkäistä korvatulehduksia

Kotimaiset hunajat saattavat ehkäistä bakteerien aiheuttamia hengitystietulehduksia sekä vähentää pneumokokki-bakteerin aikaan saamia jälkitauteja, kuten korva- ja poskiontelotulehduksia.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkittiin kotimaisia yksikukkahunajia ja niiden vaikutuksia hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan.

Hunajissa havaittiin antimikrobista aktiivisuutta eli niissä on ominaisuuksia, jotka ehkäisevät mikrobien lisääntymistä ja saattavat pystyä hävittämään niitä.

Antimikrobisuus koski kaikkia tutkittuja neljää tautia aiheuttavaa bakteeria. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta.

”Tutkimus avaa monenlaisia uusia sovelluksia kotimaisille hunajille”, sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista Mikkelistä.

Hunajalla tiedetään olevan antimikrobisia vaikutuksia noin 60 eri bakteerilajia kohtaan. Nyt pystyttiin ensimmäisen kerran maailmassa osoittamaan hunajan antimikrobinen vaikutus pneumokokkia vastaan. Suomalaisten hunajien antimikrobisuutta ei ole aiemmin tutkittu.

Hunajatutkimusta johtaneen Tikkanen-Kaukosen mukaan hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin voidaan osoittaa vasta kliinisillä kokeilla.

Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa on Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajien Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia