Antibioottivapaa tuotanto ei toteudu ilmaiseksi – Erikoiseläinlääkäri: "Lihasta on maksettava riittävästi"

Voiko virtsatietulehdus tappaa? Tulevaisuudessa ehkä voi, jos antibioottiresistenttien bakteeri­kantojen yleistymistä ei saada kuriin.

Vuosittain antibioottiresistenssi tappaa arviolta 25 000 ihmistä, kertoo Euroopan elintarviketurvallisuusviraston tuorein raportti. Sen tuloksista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Resistenssi vähentää antibioottien tehoa.

”Huolestuttavinta on, ettei infektioiden hoitoon ole kohta enää keinoja”, kertoo tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantala.

Riskiä kasvattaa antibioottien runsas käyttö. Raportti keskittyi löydöksiin naudoista ja sioista.

Maailmalla eläimiä kasvatetaan yhä isommissa yksiköissä. "On ongelmallista, jos pienessä tilassa on valtava määrä eläimiä ja hygieniaan ei kiinnitetä huomiota", Rantala sanoo.

Hiljattain on löydetty ensi kertaa karpabeneemi-antibiootille resistenttejä E.coli-kantoja sioista ja sianlihasta. Ihmiselle karpabeneemi voi olla viimeinen oljenkorsi vaikeissa tulehduksissa. Suomessa karpabeneemin käyttö eläinten lääkinnässä on kielletty.

Myös sikaperäinen MRSA, eli niin sanottu sairaalabakteeri, on yleistynyt Tanskassa ja Keski-Euroopassa.

Suomessakin on tavattu sioilla MRSA-bakteerikantoja.

Antibioottien käytössä on eroja: niitä käytetään runsaasti Etelä- ja Itä-Euroopassa. Käyttö on vähäisempää Länsi- ja Pohjois-­Euroopassa.

Kiinassa ja Aasiassa antibiootteja käytetään paljon, myös kasvunedistämistarkoituksessa. ”Voisi sanoa jopa vitamiinin asemasta. Aina tuottaja ei edes tiedä antavansa eläimilleen anti­bioottia”, Rantala kertoo.

Etelä-Kiinassa onkin tavattu ensimmäinen antibiootti kolistiinille resistentti kanta. EU:ssa on tavoite vähentää kolistiinin käyttöä eläimillä 65 prosenttia kolmen vuoden aikana lisäämättä muiden antibioottien käyttöä.

Suurin paine antibioottiresistenssin kehittymiseen tulee ihmisten ja eläinten omasta antibioottien käytöstä sekä lajien keskinäisestä kontaktista.

”Riski, että ihminen saisi hyvin kypsennetystä lihasta resistenttejä bakteereja, on aika pieni”, Rantala toteaa. Riskiryhmässä ovat tuottajat, jotka käsittelevät resistenttiä bakteeria kantavaa eläintä.

”Suomi on hyvä esimerkki siitä, kuinka eläinten antibioottien käyttö on saatu kuriin pitkäjänteisillä terveydenhuolto-ohjelmilla. Lihasta on myös maksettava sellainen hinta, että sitä voidaan pitää yllä”, Rantala summaa.

Lue lisää:

MT 22.2.: HS: Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa

MT 8.1.: Antibiooteilla on turha lääkitä perusflunssaa

MT 19.1.: Tasmanian tuholaisen maidolla voidaan tuhota superbakteereja

MT 18.1.: Etelä-Eurooppa syytää antibiootteja karjalle - Suomessa tullaan toimeen vähällä