• "Kela-taksa on poljettu liian alas" – kannattavuuskriisi uhkaa karsia taksipalveluita maaseudulla

    Jos Kela ja kunnat haluavat taksipalvelujen säilyvän maaseudulla tulevaisuudessa, tarvitaan päivystysraha tai nykyistä parempi taksa, sanoo Matias Muhonen.
    Tilaajalle
    Taksia vuodesta 2005 asti ajanut Matias Muhonen aikoo palata rattiin, kunhan alan kannattavuus paranee. Nyt miestä työllistävät perheen lapset Rene, Netta ja Leo.
    Taksia vuodesta 2005 asti ajanut Matias Muhonen aikoo palata rattiin, kunhan alan kannattavuus paranee. Nyt miestä työllistävät perheen lapset Rene, Netta ja Leo. Kuva: Esko Keski-Vähälä
    Uutiset
    6.2.202209:00
    Harri Kallio-Kurssi

    Matias Muhonen, 40, on nyt perhevapaalla isän hommissa kotona. Vielä viime vuoden lopussa hänellä oli Reisjärvellä taksiyritys, joka työllisti osa-aikaisesti yhden kuljettajan.

    ”Pidin päivystystä pitkälti 24/7-periaatteella. Käytännössä ei aikaa perheelle ollut enää lainkaan, vaikka neljänneksen kyydeistä teki palkattu kuljettaja.”

    Muhonen on yksi monista maaseudulla taksitoiminnan lopettaneista. Vuodesta 2005 asti taksia yrittäjänä ja renkinä ajanut piti Kela-kyytien sopimusehtoja kohtuuttomina.

    ”Kela-taksa on poljettu liian alas”, Muhonen sanoo.

    Maaseudun Kela-kyytien kannattavuusongelman tausta juontaa jo vuoteen 2018, kun taksilain muutos ulottui Kela-kyyteihin. Kyydit on kilpailutettu sen jälkeen kahdesti.

    Kyytien kilpailutukset voittaneet taksivälitysfirmat ovat voineet Muhosen mukaan painaa hinnat niin alas, ettei ajo yrittäjänä kannata. Ei, vaikka Kela olisi maksanut vielä kohtalaisen hinnan jokaisesta kyydistä.

    Muhosen mukaan 80 prosenttia maaseututaksin tuloista tulee Kela-kyydeistä. Taksat ovat alentuneet hänen mukaansa noin 20 prosenttia kolme vuotta sitten määritellyistä.

    Kaupungeissa toimiville taksivälitysyhtiöille Kela-kyydit ovat Muhosen mukaan vain pieni osa kaikista ajoista, mikä mahdollistaa hintakilpailun.

    Yhtiön kanssa sopimuksen tekevä taksiyrittäjä maksaa vielä provision saamastaan kyydistä. Yrittäjä voi joutua lisäksi vastaamaan sanktioista, ellei pysty hakemaan peräkylän mummoa tai vaaria asioilleen.

    ”Polttoainekulut ovat nousseet merkittävästi. Samaan aikaan paineet siirtyä korvaavia energiamuotoja käyttäviin hybridiautoihin ovat alalla kovat. Ne ovat kalliita investointeja, joihin ei enää pysty.”

    Muhonen katsoo, että kunnon korjaussarja pitäisi kehittää pikapuoliin. Ministeriötasolla peli pitäisi puhaltaa poikki kesken sopimuskauden, joka kestää vielä vajaat kolme vuotta.

    ”Kuka ajaa kyydit maaseudulla jatkossa? Meillä maalla Kela-kyydit ovat takseille elinehto, ja siitä tulee ongelma. Nuorten on vaikea investoida maaseudulla, joten vanhat jatkavat huonolla taksalla lopettamiseen asti.”

    Koko maata kattava yhteiskuntataksa ja palveluntuottajarekisteri toisivat Muhosen mukaan jatkuvuutta palveluihin ja verotuloja sekä hyvinvointia haja-asutusalueille.

    ”Paikannus ja lähiauton valinta ovat jo tätä päivää ja hyvä asia. Se pitäisi saada pelaamaan palvelutuottajarekisterin kanssa yhteen. Nyt taksipalvelua kuitenkin uhkaa loppuminen jo ennen nykyisen sopimuskauden päättymistä maaseudulla.”

    Taksiautoilijat ovat olleet Muhosen mielestä asiasta liian vähän äänessä. Palautetta pitää viedä suoraan Kelaan ja ministeriöihin asti, jotta asia ei unohtuisi. Itse hän on kirjoittanut asiasta kahdesti saamatta vastausta kertaakaan.

    ”Jokaisen taksarin kannattaa olla kirjoittamatta huonoa sopimusta ja tarkistaa sitä ennen ehdot taksiliiton ja tilitoimiston kautta. Vastuu omasta yritystoiminnasta pitää ymmärtää. Minä sain tukea päätökseen tilitoimistosta, että lopetan ennen kuin käy huonosti”, Muhonen kertoo.

    Hän kertoo tuntevansa lukkarinrakkautta alaa kohtaan ja aikovansa aloittaa ajot heti uudestaan, jos kyytien kannattavuusyhtälö saadaan järkevälle pohjalle. Välityshinta ei nykyisellään mene kustannusten vaan operoinnin kilpailutuksessa saaneen välitysyhtiön määrittelyn mukaan.

    Esimerkiksi Jyväskylässä alalla puhutaan, että Kela-kyytiä ei kannata ajaa lähtörahan ja kilometritaksan perusteella kuutta kilometriä kauemmaksi.

    ”Jos Kela ja kunnat haluavat palvelun jatkuvan, päivystysraha ajojen ulkopuolella tai parempi taksa kilometrikustannusten mukaan olisivat siihen lääke. Ihmisten terveys pitäisi olla etusijalla, ei raha.”

    Vuoteen 2018 asti voimassa ollut taksilupien kiintiöjärjestelmä takasi liki pomminvarmasti kyydin tilaajalle, mutta jatkossa niin ei välttämättä enää tapahdu.

    ”Kyllä tämä on todellinen uhkakuva ja monin paikoin isokin haaste”, kertoo laki- ja neuvontapalveluiden päällikkö Jenni Välimäki Suomen Taksiliitto ry:stä.

    Liitto toi esiin uhkakuvan taksipalvelun säilymisestä koko maassa, kun järjestelmää lähdettiin muuttamaan markkinalähtöiseksi.

    ”Trendi on ollut purkaa sääntelyä, mutta sääntelyllä on myös tarkoituksensa – on hyvä vähentää byrokratiaa, mutta sääntely turvaa tiettyjä asioita”, muistuttaa Välimäki.

    Välimäen mukaan ei ole myöskään aivan yksiselitteistä, voiko kaupunkitaksia velvoittaa noutamaan mummoa ja vaaria peräkyliltä.

    ”Se riippuu sopimuksista, joita taksiyrittäjät tekevät välitysyhtiöiden kanssa. On mahdollista, että siihen on velvoite, mutta onko se kannattavaa kokonaispakettia ajatellen? Välitysyhtiö vastaa kyydeistä ja heillä on sopimus taksiyrittäjän kanssa, joka vastaa yhtiön suuntaan.”

    Ongelmaan pohditaan Välimäen mukaan ratkaisuja, koska jotain täytyy tehdä, jotta maaseututaksien kannattaa päivystää.

    ”Meillä on totuttu siihen, että taksipalvelu on itsestäänselvyys. Rahallahan tämä ratkeaa, jos kunnat arvostavat taksipalveluja.”

    Tällä Välimäki viittaa muun muassa yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan esitettyä kunnan maksamaa päivystysrahaa. Toinen vaihtoehto voisi olla kilometriperusteinen kyytikorvaus.

    Liikennepalvelulain tultua voimaan 2018 kullekin yritykselle myönnettiin yksi taksiliikennelupa, jossa ei määrätty paikkakuntaa, ajoneuvomäärää tai -tyyppiä, jolla liikennettä harjoitetaan. Niinpä Traficomin mukaan on hyvin hankala tehdä tarkkaa analyysiä siitä, miten vaikkapa taksien saatavuus on kehittynyt. Tilastossa kuntakohtaiset taksiluvat ovat vähentyneet enemmistössä kuntia 2016 alkaen.

    Tammikuusta lähtien jokaisessa maakunnassa on ollut kaksi palveluntuottajaa, joilta voi tilata Kela-kyydin terveydenhuoltoon joukkoliikenneyhteyden puuttuessa.

    Kelan korvaamien taksimatkojen omavastuu on 25 euroa yhteen suuntaan. Jotta Kela voi korvata ylimenevän osan, taksi täytyy tilata alueellisesta tilausnumerosta.

    Lue myös:

    Keskustan Kalli vaatii Kela-kyytien järjestämiseen uudistusta

    Pohjois-Savon kunnissa ollaan huolissaan taksiuudistuksesta: "Hämmästyttävää, miten toimitusvarmuus on hoidettu näin huonosti"

    Kela-taksien uudelleenkilpailutus alkaa Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Lapin maakunnissa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle