Muutto maakunnista kaupunkeihin voi pysähtyä toistaiseksi – maaseudulle aikalisä kääntää muuttoliikettä

Koronakriisi todennäköisesti keskeyttää väliaikaisesti muuttoliikkeen maakunnista kaupunkeihin.

"Se on ihan varmaa, että se ainakin lyhyellä aikavälillä hetkellisesti tyrehtyy", alue- ja väestötutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä sanoo.

Syynä on asuntokaupan hyytyminen ja työpaikkojen puute. Varovaisuus saa lykkäämään päätöksiä.

Niin kävi sekä 1990-luvun laman että vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aikana.

Keskittymisen väliaikainen keskeytyminen tuo maakunnille ja maaseutualueille aikalisän, jonka ne voivat käyttää oman viestin kirkastamiseen tai tehdä elinvoimaa lisääviä päätöksiä.

"Momentum on niillä maakuntakeskuksilla ja osalla seutukaupungeista, jotka pystyvät yhdistämään kaupunkien ja maaseudun parhaat puolet", Aro sanoo.

Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professorin Sami Moision mukaan sekä keskittymistä että hajauttamista kannattavat näkemykset voivat saada vahvistusta koronan jälkipyykissä.

Vielä on liian aikaista tietää, miten niitä käytetään ja kumpi ajattelu saa enemmän tukea.

Aron mielestä viime aikoina on puhuttu liikaa koko maan tasolla kaupungistumisesta ja autioitumisesta.

"Kaikissa 18 maakunnassa on oma kaupungistumiskehitys. Samat valinnat ja keskustelut käydään jatkossa maakuntien sisällä."

Tietynlainen hajautuminen on Aron mielestä todennäköistä. 2000-luvun alun Nurmijärvi-ilmiö voi vahvistua.

"Keskuksesta hakeudutaan pikkusen rauhallisempaan ympäristön, mutta kuitenkin pendelöintietäisyydelle työpaikoista."

Ajatusta tukee Valtioneuvoston tilaama tutkimus alueellisesta liikkuvuudesta.

Sen mukaan kaupunkien lähellä sekä ydinmaaseudulla on kuntia, joiden työttömyys on matala ja työmarkkinat näyttävät toimivan jopa paremmin kuin kaupungeissa.

Harvaanasutulle maaseudulle tutkimus ei anna paljoa toivoa.

"Tarvitaan sujuvaa liikkumista, koulutusmahdollisuuksia yhdistettynä hyvään asuinympäristöön. Sellaisilla alueilla on aika hyvä mahdollisuus taistella kasvukeskusten imua vastaan", Aro miettii.

Koulutusmahdollisuuksilla ja korkeakouluilla on iso merkitys, sillä suuri osa muuttajista on alle 35-vuotiaita.

Helmikuun Polemiikki-lehdessä Moisio arveli, että ilmastonmuutos voisi olla sellainen tekijä, joka nyrjäyttää keskittymiskehitystä.

Ajatuksena on, että ilmastonmuutos voi paljastaa keskittymisen haavoittuvuuden.

Koronan aikana puheet kaupunkien haavoittuvuudesta ovat lisääntyneet, sillä tiheästi asutulla seudulla virus leviää helpommin.

Aron mielestä korona ilman muuta on ennakoimaton villi kortti, joka voi muuttaa ajattelua sekä politiikkaa. Sen suuruutta ja merkitystä on vielä vaikea arvioida.

Moision mielestä puolueiden pitäisi päättää, miten ne alueiden kehityksen näkevät. Viesti on ollut epäselvä.

Aro muistuttaa, että ilman toimintaa muutosta ei tule. Jo vuosia käynnissä olleet muutostekijät, kuten digitalisaatio, etätyömahdollisuuksien paraneminen tai monipaikkaisuus eivät ole odotuksista huolimatta parantaneet maaseudun asemaa.

Keskittyminen on jatkunut niistä huolimatta.

"Siksi olen varovainen, että ilmastonmuutos tai virus saisi aikaan pysyvien vaikutuksia. Vaikka ehkä asenteissa ja arvoissa tapahtuukin muutosta."

Molemmat ovat sitä mieltä, että tilaa uusille ajatuksille tulee, kun koronaviruksen jälkeistä tulevaisuutta jossain vaiheessa ruvetaan pohtimaan.

Lue myös:

Työelämän ja perheen yhteensovittamiseen on totuttu maatiloilla keskimääräistä paremmin – ”Se on ihan saletti, että kaikki ei tule menemään kuin elokuvissa"

Töihin liikutaan laajasti muuallakin Suomessa kuin Uudellamaalla – työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella lisääntyy