Savola: Suomi mukana panssariyhteistyössä — määrä päätetään pian: ”Ei voi olla suuri”

Suomi on mukana maiden koalitiossa, joka toimittaa panssarivaunuja Ukrainaan. Miten monta vaunua Suomi luovuttaa, on vielä auki.

”Koalitio panssarivaunujen toimittamiseksi on muotoutumassa. Suomi on mukana, mutta panssarien määrä linjataan pian. Määrä ei voi olla mittava, sillä meidän pitää huolehtia omasta puolustuksesta. Vaunut ovat sodanajan vahvuuden käyttöön määritelty ja ne ovat käytössä. Se on kerrottu muille maille jo ennenkin”, puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) kommentoi vaunujen määrää MT:lle tiistaina.

Varalla Suomella ei panssareita ole.

Savolan mukaan panssarikoalitio muodostuu eurooppalaisista Leopard 2 vaunuista sekä USA:n ja Britannian omista malleista. Lisäksi järjestetään huoltoa ja koulutusta.

Uutistoimisto CNN:n mukaan Puola lähettää 14 Leopard 2 panssarivaunua Ukrainaan lähiviikkoina. Puola myös harkitsee hävittäjien lähettämistä, mutta odottaa siinä vielä Naton kantaa.

Suomen ja länsimaiden tuki Ukrainalle tulee jatkumaan. Suomi on tukenut Ukrainaa sotilaallisesti jo lähes 600 miljoonalla eurolla ja 13. apupaketista päätetään pian.

”Puolustusvoimien kanssa katsotaan, mitä voidaan antaa niin, että saadaan korvaavat hankittua. Suomen tuki asukasta kohti on jo isompi kuin USA:lla tai Britannialla. Akuutein tarve on ilmatorjunnassa. Ammusten kulutus on suurta.”

Savolan mukaan länsimaiden sitoutuminen Ukrainan avuksi on vahvaa.

Rauha tuntuu kaukaiselta haaveelta Ukrainan sodan vuosipäivän lähestyessä perjantaina.

Savola arvioi sodan jatkuvan vielä pitkään.

”Rauha ei ole näköpiirissä. Venäjän mies- ja kalustotappiot ovat suuret, mutta Venäjä ei piittaa siitä. Venäjä on valmis käymään sotaa pitkään”, Savola sanoo.

Suomea sota ei uhkaa. Puolustusbudjetin nostamista pysyvästi Naton vaatimalle kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta Savola silti patistaa.

Armeija on tehnyt viime aikoina mittavia hankintoja ja se tulee pitämään menot Nato-tasolla pari vuotta.

”Uuden hallituksen on linjattava, että se taso pidetään jatkossakin. Eteen tulee esimerkiksi maavoimien kehittämistavoite”, Savola sanoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita uusia varuskuntia maakuntiin. Sen sijaan koulutus ja harjoitustoimintaa voidaan kehittää ja olemassa oleviin varuskuntiin investoidaan.

”Vuosien 2011—2015 leikkaukset varuskuntaverkkoon ovat valitettavat ja kova kolaus maakunnille. Sellaista ei saa toistaa. Puolustusvoimien pitää olla läsnä ja näkyä maakunnissa. On maanpuolustustahdon kannalta tärkeä, että puolustus on hajautettu eri maakuntiin.”

Lisää työpaikkoja maakuntiin on tiedossa puolustusteollisuudessa, sillä sille on nyt kysyntää maailmalla. Savola on ministeriaikanaan ehtinyt hyväksyä jo yli 40 vientilupapäätöstä.

Lisäksi uudet hävittäjät alkavat pian tulla Suomeen. Niille tarvitaan kokoonpanolinjaa ja huoltoa.

”Se luo työpaikkoja erityisesti Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle”, Savola sanoo.

Savolan haastattelun aikaan Eduskunnassa käytiin keskustelua Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon. Ulkoasiainvaliokunta oli perjantaina yksimielinen liittymisen puolesta. Päätökset saadaan valmiiksi ensi viikolla.

Sen jälkeen Suomen liittyminen on Nato-maiden käsissä, käytännössä Turkin ja Unkarin. Muut ovat Suomen ja Ruotsin jo hyväksyneet.

Turkin ja Unkarin viivytellessä, on pohdittu, voisiko Suomi liittyä jo ennen Ruotsia.

Ajatus nousi Eduskunnassakin. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jouni Ovaska esimerkiksi sanoi, että Suomen ja Ruotsin liittymisen eriaikaisuutta ei pidä pelätä.

Savolan mukaan tavoite on, että molemmat ovat Naton jäseniä ja yhteyttä pidetään tiiviisti. Sen tarkemmin hän ei eriaikaisuutta kommentoinut.

”Unkarin kollega vakuutti, että he tekevät kyllä päätökset omassa parlamentissaan. Tähän luotan. Turkissa on tulossa vaalit. Minulla ei ole vahvistusta siitä, mitä he tulevat tekemään”, Savola kertoo.

Natopäätöstä odotellessa Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimus etenee omaa erillistä tahtiaan.

”Sopimus luo puitteet yhteistyölle, harjoituksille, kalustolle ja huollolle. Se sisältää ennalta sovittuja kysymyksiä, jotta kriisitilanteessa saadaan tukea”, Savola kertoo.

Käytännössä sopimus tarkoittaa sitä, että kriisitilanteessa ei tarvitse enää aloittaa neuvotteluja avusta, vaan asiat on sovittu etukäteen.

Valtiosopimuksen vetovastuu on ulkoministeriöllä.

Savola on puolustusministerinä Antti Kaikkosen (kesk.) perhevapaan ajan helmikuun loppuun.