Sambian Luangwassa hiilensidontahanke pyrkii suojelemaan metsiä ja kehittämään paikallisten oloja.
Hiilensidonnan palveluiden joukossa yhä räikeää viherpesua – hiilikauppa tarvitsee säännöt, jotta asiakas ei maksa tyhjästä ja ilmasto hyötyy
Moni päästökompensaatioita ostava yritys ja kuluttaja maksaa tyhjästä. Kasvava vapaaehtoinen hiilikauppa kaipaa uudistamista ja sääntöjä.
Jos hiilensidontapalvelu rahoittaa puiden istutusta, hankkeiden pitää olla sellaisia, etteivät ne toteutuisi ilman tukea. Kaupallisen metsänistutuksen tukeminen ei ole vaikuttavaa ilmastotyötä. Kuva: Jaana KankaanpääJopa 90 prosenttia kansainvälisillä sertifikaateilla varustetuista hiilensidonnan hankkeista ei kestä sosiaalisten ja ilmastovaikutusten lähempää tarkastelua. Päästökompensaatioita kauppaavan Compensate-säätiön vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala kertoo, että palvelujen joukossa on räikeitä esimerkkejä viherpesusta.
Säätiö kävi läpi yli sata pääasiassa maankäyttöön liittyvää ilmastohanketta. Compensaten tieteellisessä asiantuntijapaneelissa istuva akatemiaprofessori Markku Kulmala sanoo, ettei hänen seulaansa olisi läpäissyt edes kymmenen prosenttia tarkastelluista hiilensidontahankkeista.
Lähes kaikissa hiilensidontahankkeissa on ongelmia todennettavuuden kanssa. Tunnetuista sertifikaateista huolimatta ne eivät pysty luotettavasti osoittamaan, että hiiltä sitoutuu väitetty määrä.
Kulmalan mukaan sitoutumista maaperään ja kasvillisuuteen voidaan mitata tarkasti. Mittaaminen kuitenkin nostaisi kompensaatiopalvelujen hintaa. Tämänhetkiset polkuhinnat kielivät viherpesusta.
Vapaaehtoisen hiilikaupan odotetaan kasvavan nykyisestä noin 300 miljoonasta yli kuuteen miljardiin euroon viiden vuoden aikana. Riskinä on, että asiakkaat maksavat tyhjästä.
Kaskeala painottaa, että markkinat ja säännöt kaipaavat uudistamista, jotta ilmastovaikutuksia syntyy. Ostajien on tiedettävä, mihin rahat menevät.
”Joskus myyjät eivät osaa kertoa toimintaan liittyviä riskejä. Luottamuksen syntymiseksi tarvitaan läpinäkyvyyttä esimerkiksi hinnoitteluun.”
Yli puolet Compensaten läpikäymistä hankkeista ei ollut aidosti lisäisiä. Se tarkoittaa, että hiilensidontapalveluja myydään esimerkiksi metsistä, jotka on suojeltu jo muutenkin, jolloin niitä ei uhkaa häviäminen. Osassa hankkeista rahaa käytetään kaupallisiin metsienistutuksiin, jotka tehtäisiin ilman tukirahaakin.
Toinen ongelma on hiilinielun pysyvyys. Kohdemaan epävakaa poliittinen tilanne, luonnonkatastrofit tai laittomat hakkuut voivat tuhota nielun. Joissain tapauksissa metsiä on hakattu heti, kun hiilensidontaprojekti on päättynyt. Hankkeet eivät saisi myöskään haitata paikallisyhteisöjä viemällä elinkeinoja ja aiheuttamalla häätöjä.
Kolmas ongelma on päästövähennysten kaksoislaskenta. Kaskealan mukaan Suomessa yksityistenkin kompensaatiohankkeiden hyödyt lasketaan myös valtion ilmastotekoihin.
”Kaksi tahoa ei voi sisällyttää päästövähennystä omiin nimiinsä.”
Kaskeala painottaa, että ongelman ratkaiseminen on poliitikkojen vastuulla. Päättäjiltä toivotaan myös sääntelyä epäluotettavien hiilensidontapalveluiden estämiseksi.
Kestävästi toimiva kompensaatiopalvelu ei pyri vain maksimoimaan myymiensä hiilikrediittien määrää vaan myös tukee hankkeillaan asiakkaidensa mahdollisuuksia vähentää päästöjään.
”Päästövähennykset ovat ensisijainen keino hillitä ilmastokriisiä ja kompensointi vihoviimeinen vaihtoehto.”
Yhä useammat yritykset tekevät lupauksia hiilineutraaliudesta.
”Jotta hiilineutraaliusväittämät olisivat uskottavia, pitäisi yritysten kertoa kompensaatioiden osuus, miten ne on toteutettu ja miten on varmistettu aidot ilmastovaikutukset”, Kaskeala huomauttaa.
Tarvitaan palvelumalleja, joissa kuluttajat saavat tiedon hankintansa ilmastovaikutuksista ennen ostopäätöstä.
Suomen ympäristökeskus Syke on selvittänyt vapaaehtoisen hiilikaupan tilannetta Suomessa.
Tutkijat suosittelevat, että valtio ja palveluntuottajat laativat alalle yhteiset vähimmäiskriteerit ja säännöt. Päästökompensoinnin tarvitsemaa säätelyä arvioidaan ympäristöministeriön hankkeessa, josta on luvassa tuloksia kesällä.
Suomessa hiilensidontapalveluja kauppaa parikymmentä yritystä.
Lue myös
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat