Caverionin Suomen toimitusjohtaja Ville Tamminen uskoo, että, jos datakeskusten houkuttelussa onnistutaan, se tuo mukanaan myös muita investointeja. Kuva: Jarno Mela
Tästä syystä datakeskuksia on tärkeää saada Suomeen – ”Ei meiltä osaamista puutu, vaan rohkeus ja halukkuus”
Datakeskushankkeista ei kannata toimitusjohtajan mielestä kieltäytyä.Tilaajalle
Käytännössä niin sanottua toimihenkilötyötä vaativa osuus työstä on datakeskushankkeissa paljon suurempi kuin perinteisessä rakentamisessa. Kuva: Petteri KivimäkiCaverionin Suomen toimitusjohtaja Ville Tamminen uskoo, että, jos datakeskusten houkuttelussa onnistutaan, se tuo mukanaan myös muita investointeja. Yritys toimittaa muun muassa tekniikkaa datakeskuksiin.
”Pitää ensin pystyä profiloitumaan korkean teknologian tuotantomaana ja sitä kautta muodostaa jonkinlaista klusteria, jonka ympärillä pystyy tuotekehitystä tai muuta innovaatiotoimintaa harjoittamaan.”
Vaikka datakeskukset herättävät ajatuksia puolesta ja vastaan, Tammisen mielestä datakeskushankkeista ei kannata kieltäytyä.
”Jos me tässä vaiheessa kieltäytyisimme näistä, on varma, että joku toinen kansakunta sen kortin kyllä katsoo.”
Datakeskusten rakentamisen arvoketju on todella pitkä.
Suomella on Tammisen arvion mukaan potentiaalia rakentaa menestyksekästä palveluvientiä esimerkiksi hukkalämmön talteenottoon ja konesalisuunnitteluun liittyen.
”Tuoteteollisuutta ja -vientiä tämä ei välttämättä tuo, mutta tämä tuo mahdollisesti palveluvientipotentiaalia.”
Datakeskusten rakentamisen arvoketju on todella pitkä. Merkittävä rooli arvoketjussa on esimerkiksi suunnittelutoimistoilla, kuten kotimaisella Granlundilla.
Oma roolinsa on myös perinteisillä rakennusliikkeillä. Tyypillisesti perinteiset rakennusliikkeet eivät hoida tekniikkaan liittyviä asioita, vaan ne ostavat sen joltain muulta yritykseltä.
Datakeskusarvoketjussa huomionarvoista on myös se, että perinteisesti irlantilaiset projektinjohtoyhtiöt ovat vahvassa asemassa.
Irlantilaiset saivat aikanaan veroratkaisuilla suuret internetjätit investoimaan maahansa. Tästä syntyi datakeskusosaamista, ja sen kautta vahva asema.
”Suomalaisena haluaisin nähdä, että suomalaiset osaavat tämän asian yhtä hyvin, että näitä kannattaisi tehdä suomalaisin voimin. Kysymys on pikkuhiljaa uskottavuuden lisäämisestä”, Tamminen arvioi keinoja siihen, miten suomalaiset yritykset voisivat päästä irlantilaisten apajille.
”Ei meiltä Suomesta mitään osaamista puutu. Meiltä puutuu edelleen rohkeus ja halukkuus.”
Caverionin Suomen toimitusjohtajan arvion mukaan ulkomaillakin voitaisiin ottaa oppia siitä, miten Suomessa datakeskuksia tehdään. Hänen mukaansa oppeja on kertynyt paljonkin.
”Datakeskusmarkkina on sillä tavalla laatutietoinen, että he eivät helpostikaan hyväksy sinne toimijaa, joka menee harjoittelemaan”, Tamminen pohtii.
Haasteena onkin se, että tilaaja saadaan vakuutettua siitä, että hankkeista on jo aiempaakin kokemusta.
”Jos me tässä vaiheessa kieltäytyisimme näistä, on varma, että joku toinen kansakunta sen kortin kyllä katsoo.”
Toisaalta rakentamisen laatustandardit ovat varsin korkeat, etenkin suurilla yhdysvaltalaisilla yrityksillä.
”Työturvallisuuden, dokumentoinnin ja sopimusehtojen osalta laatuvaatimukset ovat aivan toisenlaiset kuin Suomessa.”
Jos siis datakeskuksia haluaa rakentaa, etenkin yhdysvaltalaisille yrityksille täytyy pystyä osoittamaan, että työskentely on riittävän turvallista.
”Jos ei pysty osoittamaan, että pystyy toimimaan työturvallisuuden vaatimilla tasoilla, ei tarvitse työmaalle todennäköisesti mennä lainkaan.”
Käytännössä niin sanottua toimihenkilötyötä vaativa osuus työstä on datakeskushankkeissa paljon suurempi kuin perinteisessä rakentamisessa.
Kyse on esimerkiksi projektin johtamisesta, laatuvaatimusten dokumentoinnista ja työturvallisuusvaatimusten raportoinnista.
Perinteiset rakennusliikkeet eivät tyypillisesti hoida tekniikkaan liittyviä asioita, vaan ne ostavat sen joltain muulta yritykseltä. Kuva: Arto TurpeinenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
