Suomi ja Viro yrittävät löytää sovun nesteytetyn maakaasun (lng) terminaalien sijoittamisesta ja maita yhdistävästä kaasuputkesta marraskuussa.
Suomen ja Viron pääministerit Alexander Stubb (kok.) ja Taavi Rõivas antoivat viime viikolla Brysselissä toiveikkaita lausuntoja.
Stubb kertoi, että Suomi on saamassa ison terminaalin ja Viro pienemmän. Rõivas kommentoi Twitterissä, että hän toivoo sopimusta viimeistään marraskuun alussa.
Neuvottelut Suomen ja Viron kesken jatkuvat virkamiestasolla. Teollisuusneuvos Herkko Plit työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo neuvottelujen tähtäävän siihen, että ministerit voisivat päättää kokonaisuudesta marraskuussa.
Varsinaiset päätökset investoinneista tekisivät yritykset. Suunnitelmia on Suomessa Gasumilla ja Virossa Alexela-yhtiöllä. Virolainen Vörguteenus on valmistellut Balticconnector-kaasuputkea yhdessä Gasumin kanssa.
Suomi ja Viro etsivät yhteisymmärrystä aiemmin tänä vuonna EU:n komission johdolla.
Komission vetämien neuvottelujen epäonnistuminen merkitsi, ettei hankkeelle ehditty hakea tukea EU:n puiteohjelman ensimmäisellä kierroksella. Toisen kierroksen ajankohtaa ei ole ilmoitettu, mutta hakumahdollisuuden oletetaan aukeavan ensi keväänä.
Terminaalien ja kaasuputken rakentamisen arvioidaan maksavan noin 500 miljoonaa euroa. EU:lta tukea hankkeelle toivotaan 100–200 miljoonaa euroa.
Suomessa terminaalien sijoituspaikoiksi ovat ehdolla Inkoo ja Porvoon Tolkkinen, Virossa Paldiski tai Tallinna. Kaasuputki on linjattu Paldiskin ja Inkoon välille.
Suomessa kaikki kaasu tulee putkea pitkin Venäjältä. Nesteytetystä maakaasusta halutaan toinen vaihtoehto kaasun käyttäjille. Se parantaisi myös Suomen huoltovarmuutta.
Suomi on jo päättänyt kansallisesti tukea yhteensä 60 miljoonalla eurolla lng-terminaalien rakentamista Tornioon, Poriin ja Raumalla. Kyseiset kolme terminaalia ovat pienehköjä ja niiden rakentaminen maksaa yhteensä noin 200 miljoonaa euroa.
Nesteytetyn maakaasun uskotaan korvaavan raskasta polttoöljyä Itämeren laivaliikenteessä, kun EU:n rikkidirektiivi tulee voimaan. Myös nykyisen maakaasuverkon ulkopuolelle toimiva teollisuus on kiinnostunut nesteytetystä maakaasusta.
JUHA KAIHLANEN