Oijärven paliskunta postitti torstaina Suomen riistakeskukselle poikkeuslupahakemuksen karttaliitteineen kahden suden kaatoon Iin Kuivaniemellä sattuneen 79 poron raatelun vuoksi.
Poroisäntä Martti Hirvasniemi kertoo, että lupahakemus ulottuu osittain Simon puolelle saakka. Tuhon kohteeksi joutuneen tokan poroista noin kymmenellä on gps-pannat. Niiden mukaan osa poroista on vaeltanut Simoon. On mahdollista, että porot ovat yrittäneet näin väistää susia.
Toinen syy voi olla porojen pyrkiminen isoille turvekentille räkältä eli paarmoilta ja hytty-siltä suojaan. Ison turpeennostoalueen ilma liikkuu lähes aina jonkin verran, mikä vähentää hyönteisten haittaa.
Hirvasniemi sanoo, että paliskunnan on haettava poikkeusluvan lisäksi erikseen joukko metsästyslupia: Vapolta turvealueille, Metsähallitukselta valtion maille ja metsästysseuroilta yksityismaille.
”Eikö tällaisessa tilanteessa valtiolta yksi ihminen voisi sanoa, että myöntäkää pois lupa. Nyt meillä on kauhea soitteleminen, kun ihmiset ovat lomalla eikä heitä saa kiinni” , Hirvasniemi sanoo.
Hän arvelee, että lupa saadaan yhden suden pyyntiin koiraa tai helikopteria käyttäen.
”Helikopteri maksaa 500 euroa tunnilta, meillä riittäisi raha enintään yhdeksi päiväksi.”
Raatoja on kerätty kovalla työllä omin varoin. Uusia raatoja ei ole löytynyt. Syyserotuksen jälkeen alkaa tilanne selvitä.
”Muutamia kymmeniä poroja ovat pedot meiltä aiemmin vuosittain tappaneet”, Hirvasniemi sanoo.
Tilanne näyttää nyt pahalta, kun susia on paljon ja myös ilveskanta on kasvanut.
Viime vuonna oli tuossa ylempänä pyyntiluvat viidelle ilvekselle, ne saatiin nopeasti, koska petoja on paljon, Hirvasniemi sanoo.
Hirvasniemi arvelee, että Oijärvellä ajaudutaan tällä menolla pian samaan jamaan kuin suomussalmelaisessa Hallan paliskunnassa.
”Tapasin hiljakkoin Hallan miehiä, 160 raatoa olivat tänä vuonna löytäneet. Ei siellä ole pojilla syksyllä mitä teurastaa”, Hirvasniemi sanoo.
Hallan paliskunta on kärsinyt pitkään suurista petotuhoista ja porokarja on pienentynyt niin, että vanha perinteinen maaseudun elinkeino on uhanalainen.
”Kyllä minä ymmärrän, että susia kuuluu olla metsissä, mutta miksi niitä pitää olla niin paljon?” Hirvasniemi kysyy.
Hänen mukaansa esimerkiksi nuoret urossudet väistävät omaa reviiriänsä luodessaan vanhempia ja mitä enemmän kanta kasvaa, sitä lähemmäksi taajamia ja laitumia sudet leviävät. JUHA AALTOILA