Talviolympialaiset Suomen ulottuvilla, kesäkisat pois laskuista – selvitys arvioi haun edellytyksiä

Suomi voisi harkita hakevansa talviolympialaisten ja paralympialaisten järjestämistä, arvioi tänään julkistettu selvitys. Noin kymmenentuhannen urheilijan kesäkisoille Suomella ei sen sijaan ole edellytyksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pyytämän selvityksen teki Janne Leskinen, joka toimi aiemmin muun muassa Lahden 2017 MM-hiihtojen pääsihteerinä. Noin puoli vuotta kestäneessä selvityksessä haettiin tietopohjaa sille, voisiko Suomi joskus järjestää olympialaiset.

Suomi perustaa kisahaun mahdollisuuden Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n uudistukseen, joka tunnetaan nimellä Agenda 2020. KOK korostaa tulevissa olympiahauissa kustannustehokkuutta, ekologisuutta, eettisesti kestävää arvopohjaa ja läpinäkyvää hakuprosessia.

"Agenda 2020 muuttaa paljon sitä, miten kisoja voidaan hakea ja järjestää. Emme toki ole vielä siinä vaiheessa, että hakuprosessin voisi aloittaa", sanoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen tiedotustilaisuudessa.

"Myös sen pitäisi olla kirkas ajatus, miksi Suomi haluaisi talviolympialaiset", Salonen sanoi.

Keskeisiä asioita mahdollisessa olympiahaussa ovat turvallisuus ja kumppanimaan hakeminen kisojen järjestämiseen. Alppilajeissa kumppanina voisi olla Norjan Lillehammer tai Ruotsin Åre, kelkkailussa Lillehammer tai Latvian Sigulda.

Toistaiseksi yksiäkään olympialaisia ei ole jaettu kahden maan kisakaupunkien kesken.

"Voi olla, että KOK:ssakin ajatusmaailma muuttuu kisojen jakamisen suhteen", Leskinen sanoi.

Kesäkisojen osalta Suomen kisaisännyyden esteeksi tulevat jo suorituspaikkavaatimukset. Esimerkiksi jalkapallo, ratapyöräily ja uinti vaativat sellaisia kisapaikkoja, ettei niitä pystytä kestävästi rakentamaan Suomeen.

Kisaprosessi on pitkä, sillä KOK päättää kisoista yleensä seitsemän vuotta ennen niiden järjestämistä. Olympialaisten isäntäkaupunki järjestää totutusti myös paralympialaiset ainakin vuoteen 2032, johon asti KOK:n ja Kansainvälisen paralympiakomitean sopimus kestää.

Helsinki isännöi kesäolympialaisia vuonna 1952. Helsinki ja Lahti hakivat vuoden 2006 talviolympialaisia yhdessä Norjan Lillehammerin kanssa, mutta Kansainvälinen olympiakomitea myönsi kisat tuolloin Italian Torinolle.

Kesäolympialaisissa kilpailee yli 10  000 urheilijaa, ja kisavieraiden määrän vähintään tuplaavat muut joukkueiden jäsenet ja median edustajat. Talviolympialaiset ovat huomattavasti pienemmät, sillä niissä kisaa vajaat 3  000 urheilijaa.

Kansainvälinen olympiakomitea on myöntänyt kesäolympialaiset ja -paralympialaiset jo vuoteen 2028 asti, sillä Tokio isännöi ensi vuoden kisoja, Pariisi vuoden 2024 kisoja ja Los Angeles vuoden 2028 kisoja. Seuraavat talviolympialaiset ovat vuonna 2022 Kiinan Pekingissä, ja vuoden 2026 kisaisäntä ratkeaa 24. kesäkuuta. Kisoja ovat hakeneet Tukholma sekä Italiasta Torino ja Cortina d'Ampezzo.

Ruotsin haun onnistumisella on vaikutuksia Suomen mahdolliseen kisahakuun. Jos Ruotsi saa 2026 talvikisat, Suomen ei kannata hakea kisoja heti perään.

"Me toivomme, että Ruotsi saa kisat. Jos niin käy, Suomen kisahaun osalta selvitystyötä kannattaa alkaa tehdä vasta 2030-luvulla", Salonen sanoi.