THL:n johtava asiantuntija kertoo tiedotteessa, että ikääntyneiden työntekoa voidaan tukea joustavilla ja työkyvyn huomioivilla käytännöillä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.
Moni eläkeiän ylittänyt kokee olevansa täysin työkykyinen mutta vain joka kymmenes käy töissä, selviää tutkimuksesta
Eläkkeellä olevien joukossa on paljon ihmisiä, jotka voisivat olla vielä töissä toimintakykykynsä puolesta.
Kuva: Jaana KankaanpääYli puolet Suomen 65–74-vuotiaista arvioi olevansa täysin työkykyisiä, mutta tästä joukosta vain noin kymmenen prosenttia on ansiotyössä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimuksesta. Eläkkeellä olevien joukossa on siis paljon ihmisiä, jotka voisivat vielä olla mukana työmarkkinoilla.
Tutkimuksen mukaan samanikäiset ikäihmiset voivat kuitenkin olla hyvin erikuntoisia. Toiset pystyvät juoksemaan, kun taas toisille jo kävely saattaa olla vaikeaa.
65–74-vuotiaista naisista reilu neljännes ja samanikäisistä miehistä vajaa viidennes kokee tarvitsevansa apua arkipäivän askareissa toimintakyvyn heikentymisen vuoksi. 75 vuotta täyttäneiden naisten joukossa osuus oli yli puolet ja miehillä reilut 40 prosenttia.
Terve Suomi -tutkimuksessa kartoitettiin ihmisten toimintakykyä kyselyillä ja mittauksilla syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Tulokset vahvistavat väestön toimintakyvyn tason pysyneen suurin piirtein ennallaan sen jälkeen kun myönteinen kehitys 2010-luvun alussa päättyi.
”Ikääntyneiden työmahdollisuuksia tulee vahvistaa.” THL:n Päivikki Koponen
THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen kertoo tiedotteessa, että ikääntyneiden työntekoa voidaan tukea joustavilla ja työkyvyn huomioivilla käytännöillä. Esimerkiksi työaikoja, -tehtäviä ja -oloja olisi tärkeää tarvittaessa muokata.
”Ikääntyneiden työmahdollisuuksia tulee vahvistaa, ja niistä pitäisi viestiä sekä työntekijöille että työnantajille, muun muassa ikäsyrjinnän vähentämiseksi”, hän sanoo.
Kaikilla työkykyiseksi itsensä kokeville ansiotyö ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto. Koponen korostaa osallistumisen vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin olevan tärkeää muun muassa toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
THL korostaa tiedotteessaan toimintakyvyn edistämistä yhteiskuntapoliittisena tehtävänä vanhenevassa Suomessa. Laitos katsoo, että toimintakykyä tulisi edistää tukemalla mahdollisuuksia terveellisiin elintapoihin ja ympäristöön kaikissa elämänvaiheissa.
Koulutusryhmien välillä on selkeitä eroja toimintakyvyssä iästä riippumatta. Tutkimuksen mukaan toimintakyvyn rajoitteet ovat yleisimpiä alimmassa ja harvinaisimpia ylimmässä koulutusryhmässä sekä miehillä että naisilla.
Esimerkiksi puolen kilometrin kävely aiheutti suuria vaikeuksia noin neljälle prosentille 20 vuotta täyttäneistä korkeasti koulutetuista, kun taas alimmassa koulutusryhmässä osuus oli kaksinkertainen. Vastaavanlaisia eroja havaittiin myös työkyvyssä.
Tutkimusprofessori Seppo Koskinen painottaa tiedotteessa, että yhteiskunta voi vaikuttaa moniin erojen taustalla vaikuttaviin tekijöihin.
”Eroja voidaan kaventaa esimerkiksi lisäämällä huono-osaisimpien ryhmien taloudellisia ja muita edellytyksiä tehdä terveyttään ja toimintakykyään edistäviä valintoja. On lisäksi tärkeää tunnistaa toimintakyvyn vaikeudet riittävän varhain, jolloin niiden korjaaminen on helpompaa”, hän sanoo.
- Osaston luetuimmat
