Linnavuori nousee vasemmalla hieman arvaamatta, kun kääntyy Valtatie-10:ltä Liedon kohdalta vanhalle Hämeen Härkätielle. Matkaa Turusta Suomen varhaisimmalle asujaimistolle on Turun keskustasta vain seitsemän kilometriä.
Kivenheitto Hämeenlinnan suuntaan, hiekkatietä yli metsäisen mäen – ja vieras onkin keski-ajalla. Ja itse asiassa paljon kauempanakin Suomen historiassa:
"Vanha Härkätie on Suomen vanhin maantie ja Linnavuoren Vanhalinna maan vanhinta tunnettua asuinaluetta 5 000–6 000 vuoden takaa", kertoo Turun Yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki.
Lähdesmäki johtaa Turun Yliopistosäätiön hallitusta. Säätiötä, joka sai lahjoituksena hoitaakseen Vanhalinnan kartanotilaa mäkilinnoineen.
Turun Yliopistosäätiö tukee Turun yliopistoa, sen tutkimusta ja opetusta lahjoitusprofessuurein ja stipendein. Säätiö on tilan tuotoilla kunnostanut historialliset rakennukset ja kulttuurimiljöön Aurajoen varrella.
Linnavuori on 55 metriä korkea kalliovuori, jääkausien Lietoon pyörittämä jättimäinen siirtolohkare tai peruskalliota. Se on myös maan ehkä tutkituin muinaislinna viikinkiajan arkeologisine löytöineen.
Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto ja luottamustointa hoitava hallitusammattilainen Lähdesmäki ovat silminnähden ylpeitä ja poikamaisen innostuneitakin esitellessään Mauno ja Ester Wanhalinnan Turun yliopistolle testamentilla lahjoittamaa tilaa, kartanoa kokoelmineen ja rakennuksineen. Wanhalinnat tekivät lahjoituksensa harkitusti Snellmanin päivänä 12. toukokuuta 1956.
Lahjoituksen tehnyt aviopari olivat suomalaiskansallisia romantikkoja, joilla oli vakaumus ja suuri halu tietää Vanhalinnan muinaisista vaiheista enemmän, ja edistää koko Varsinais-Suomen ja maan esihistorian tuntemusta.
Lieto on Varsinais-Suomen vehreintä vilja-aittaa. Vuosisatoja viljellyn tilan tuotoilla he toivoivat tilan tuottoja käytettävän arkeologiseen opetukseen ja tutkimukseen Turun yliopistossa. Kartano ja sen rakennukset kokoelmineen ovat säilyneet museona, jossa näkyy suomalaiskansallinen henki.
Esinekokoelmista päätellen lapseton pariskunta keräsi kaikkea, isoa ja pientä. Kellarikerros on asekeräilijän aitta. Suojeluskunta-aate sykähdytti järjestön perustajajäseniin kuulunutta Mauno Wanhalinnaa. Puoliso Ester kuului Lottiin. Kumpikin järjestö lakkautettiin sotien jälkeen.
Suojeluskunnan suuri lippu koristaa päärakennuksen yläkerran saliin johtavaa portaikkoa.
Sen vieressä on kymmenien neliömetrien mustakeltainen lippu, keskellä Suomen leijona. Se on Klondiken kullankaivajaveljeksinä tunnettujen suomalaisten Johnssonin veljesten, Kalle Joutsenen ja Anton Johnssonin valtauslippu Alaskan Klondikesta.
Klondiken veljekset, Karl Joutsen ja Anton Johnsson löysivät Alaskasta kultaa. He testamenttasivat merkittävän omaisuuden lahjoituksena ja pesämunana Turun suomalaiselle yliopistolle.
Mauno ja Ester Wanhalinnan testamentin esimerkkinä saattoivat olla Johnssonit.
Lippu on vaikuttava – ja siihen liittyvä tarina lahjoittajineen osa koko Turun yliopiston historiaa.
"Katso, tuossa on luodinreikä!", osoittaa Liedon Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen pientä reikää muuten hyväkuntoisen lipun alareunassa. Reikähän siinä, luodista tai muusta yhteydestä. Lehtonen tuntee museon ja sen aiempien omistajien esineiden historian tarinat.
"Totta, Turun yliopistolla on ainakin tarinansa", hymähti myös Turun ylipoisto rehtori Jukka Kola, jonka tapasimme heti Vanhalinna-vierailun jälkeen.
Helsingin yliopiston rehtorina vuosina 2013–2018 toiminut professori Kola on ennättänyt vajaan vuoden verran rehtorina tutustua Turun yliopiston historiaan.
Tositarinat Klondiken veljeksistä, Mauno Wanhalinnasta, kivikautisista kalmistoista – ovat suoraan kuin jännityskertomuksesta.
Entä mistä uhkasi se vaara, jota vastaan linnavuori aikoinaan varustettiin? Vanhalinnan historiaa tutkinut arkeologian professori ja Mauno Wanhalinnan ystävä Unto Salo arvioi Vuodet, vuodenajat, Vanhalinna -kirjassa, että alueelta löytyneiden keihäänkärkien perusteella, että rautakaudella, noin 500 ekr, hyökkääjät olisivat olleet skandinaaveja.
Säätiön hallituksen jäsen, professori Riitta Pyykkö johtaa Vanhalinnan tulevaisuutta visioivaa työryhmää. Pyykkö kertoo, että Vanhalinnan kolme kivijalkaa ovat esihistoriallisen paikan autenttisuus, kartanon Wanhalinnojen aika ja yhteys Turun yliopistoon.
Liedon Vanhalinnan kartanon 90 hehtaarin alueella sijaitsee toistakymmentä rakennusta, jotka on kunnostettu tilan tuotoilla – vuokratuotoilla tilaisuuksista, satunnaisilla metsätuloilla ja museon saamilla valtionosuuksilla.
Suomalaisen kulttuurin edistäminen Snellmanin hengessä on yhä Yliopistosäätiön toiminnan perustana. Helmikuussa Turun Yliopistosäätiö julkisti 1,2 miljoonan euron lahjoituksen satavuotiaalle yliopistolle. Lahjoitus kattaa kaksi tekniikan professuuria viideksi vuodeksi.
Koronakeväänä Liedon Vanhalinna kulttuuriympäristöineen on polkuineen ja puistoineen tarjonnut retkikohteen etenkin lietolaisille. Heille Vanhalinna on tuttu piknik- ja retkipaikka.
90 hehtaarin tilalla turvaetäisyyttä toisiin kulkijoihin riittää. Kahvio avautui uudelleen kesäkuun alusta.
Asiamies Pekka Kanervisto kertoo, että jo ennen toukokuun alkua koronaviruksen ja ulkoilun lisääntymisen vuoksi Vanhalinnassa oli ollut paljon liikkujia.
"Viime vuonna laskurilukema oli yli 44 000 kävijää. Alueelle ei pääsymaksua",
Kanerviston arvion mukaan varsinaissuomalaisilla on siis kiinnostusta maisemaan, luontoon ja kulttuuri- ja paikallishistoriaan.
Linnavuorella oli MT:n käydessäkin perhekuntia piknikeillään. Vanhalinnan hakema ja saama pienkeräyslupa paikkaa museoiden menetettyjä pääsylipputuloja ja kevään tilavarauksia, tosin vain osin. Vapaaehtoinen kannatusmaksu on viisi euroa.
Kevään tilavaraukset ovat siirtyneet syksylle ja loppuvuoteen koronan vuoksi. Parhaimmillaan Vanhalinnassa on juhlittu kolmetkin häät yhtä aikaa.
Loppukesän huipennus on elokuun lopussa järjestettävä muinaistulien yö, jota myös venetsialaisiksi kutsutaan. Muinaistulet ovat historiallisia viestitulia, joilla merenkulkijoita ohjattiin maihin ja asukkaita varoitettiin uhkaavasta vaarasta.
Linnavuorelle mahtuu kerralla tuhatkunta. Lietolaisille tilaisuus on hyvin suosittu. Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela kertoo, että Linnavuorelle suunnataan muinaistulia katsomaan Turusta saakka – kanootein, kävellen ja kirkkoveneillä. Tänä kesänä laiturit ja koskia kiertävät ohituspolut ovat ensimmäistä kesää käytössä.
Koululaisille Linnavuori ja Vanhalinna ovat jokakeväinen retkikohde. Myös tänä keväänä polut täyttyivät toukokuun viimeisinä viikkoina oppilaista.