Maatalouden asema ei parane ennen kuin kykenemme antamaan itsestämme kuvan itseemme luottavana, kasvuhaluisena ja kehittyvänä elinkeinona, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi puhuessaan MTK:n valtuuskunnalle Espoossa tiistaina.
Marttila myönsi, että ”rutinan paikkoja” on paljon: kannattavuus ja tulokehitys ovat heikkoja ja rakennemuutos kohtelee kovin käsin niin alueita kuin yksilöitä.
Siitä huolimatta hän kaipasi eteenpäin katsomista ja yhteishenkeä.
”Maataloudelle on rakennettu reppanan roolia, ja ruokateollisuus on asettumassa siihen samaan rooliin.” Se johtaa Marttilan mukaan näköalattomuuteen.
Hän ehdotti, että ruuan tuottajat ottaisivat mallia suomalaisen metsäalan dynaamisesta otteesta. Vaikka rakennemuutos on metsäsektorilla ollut raju, yhteisellä tekemisellä on rakennettu vahva brändi.
”Yhtenäistä tiimihenkeä tarvitaan myös ruuantekijäporukkaan, joka nyt on liian hajallaan.”
Kansallinen metsäohjelma toimii Marttilan mukaan mainiosti. ”Maataloudesta vastaava puuttuu. Kokonaisuus on uskallettava ottaa haltuun laajan yhteiskunnallisen keskustelun kautta.”
Eteenpäin katsomista Marttila kaipaa myös EU:lta. Tuoreesta cap-uudistuksesta hän ei ole löytänyt minkäänlaisia kilpailukykyä parantavia toimia.
Marttila pohti myös markkinavaikuttamista.
Suomalaisten tuotteiden erilaistaminen on hänen mukaansa tärkeää. ”Tuotteen pitää olla haluttu, arvostettu ja erilainen kilpailijaan nähden.”
Hän pohti, mistä löytyvät suomalaiset ”mersuluokan” ruokatuotteet. Olisiko esimerkiksi suomalainen saparopossu sellainen?
Vahvuuksistamme Marttila mainitsi vahvat teollisuuden brändit ja luomun. ”Ja varsinainen kultamunamme on Hyvää Suomesta -tuotemerkki.”
Toisaalta kaupan omat merkit ovat iso haaste.
Marttila kertoi, että MTK on käynyt neuvotteluja päivittäistavarakaupan ja teollisuuden kanssa Suomeen perustettavasta toimielimestä, jossa käydään läpi hyvät kauppatavat ja analysoidaan niiden toteutuminen.
Sen rinnalle tarvitaan edelleen jonkinlainen ruoka-alan vahtikoira, hän heitti haasteen valtiovallan suuntaan.
SATU LEHTONEN