• Mikkeliläinen pesula työllistää ukrainalaisia rekrykoulutuksella – "Suuri kiitos kuuluu työyhteisölle täällä ja kaikille suomalaisille"

    Mikkelin Pesula Oy:n toimitusjohtaja Kari Rämö katsoo, että työelämälähtöisessä koulutuksessa voittavat parhaimmillaan kaikki.
    Kasvu Esedun vastuukouluttaja Sabine Ahvenainen (kuvassa keskellä) perehdyttää ukrainalaisia Nataliia Shepeliä ja Maksim Tereniukia pesulassa työskentelyyn.
    Kasvu Esedun vastuukouluttaja Sabine Ahvenainen (kuvassa keskellä) perehdyttää ukrainalaisia Nataliia Shepeliä ja Maksim Tereniukia pesulassa työskentelyyn. Kuva: Petteri Kivimäki
    Uutiset|Koulutus
    18.2.202306:00
    Jukka Koivula
    Mikkeli

    Mikkelin Pesula Oy täydentää parhaillaan henkilöstöään rekrykoulutuksella, joka alkoi tammikuussa ja jatkuu maaliskuulle.

    Pesulayrityksen sekä Etelä-Savon ammattiopiston tytäryhtiön Kasvu Esedun yhdessä suunnittelema, voimakkaasti työelämälähtöinen koulutus harjaannuttaa työskentelemään pesulassa.

    ”Meillä on nyt töissä pesulapalveluissa 80 henkilöä ja siivouspalveluissa 50 henkilöä. Uuden asiakkaan myötä tekstiilihuoltajien tarve kasvaa reilusti lähiaikoina. Siksi olimme asiassa viime marraskuussa yhteydessä Etelä-Savon ely-keskukseen”, Mikkelin Pesula Oy:n toimitusjohtaja Kari Rämö kertoo.

    Ely-keskus kontaktoi asiassa edelleen Kasvu Esedua, joka oli valikoitunut palveluntuottajaksi.

    ”Lähdimme etenemään yhteishankinnan rekrykoulutuksella. Siinä ely-keskus tukee työelämälähtöistä koulutusta 70 prosentin rahallisella panoksella. Asiaa koordinoidaan tiiviisti TE-keskuksen kanssa”, sanoo Kasvu Esedun toimitusjohtaja Teija Pylkkänen.

    Rekrykoulutukseen Mikkelin Pesulaan valikoitui yli 50 hakijan joukosta mukaan 11 henkilöä, joista yhdeksän on sotaa paenneita ukrainalaisia ja kaksi suomalaisia.

    ”Kun koulutuksesta päätettiin viime marraskuussa, sen alkamista tammikuussa edelsivät markkinointi sekä haku- ja valintaprosessi tyhteistyössä TE-toimiston kanssa”, Pylkkänen toteaa.

    Ukrainalainen Maksim Tereniuk pakeni sotaa yhdessä vaimonsa ja kissansa kanssa Dnipropetrovskin alueelta, kun ukrainalaisten ja venäläisten taisteluiden rintamalinja alkoi siirtyä lähelle heidän kotiaan.

    ”Kotimme on lähellä Kryvyi Rihiä. Kun siellä alettiin taistella, kävi elämä mahdottomaksi ja oli pakko paeta”, Tereniuk kertoo.

    Pariskunta vietti ensin viikon Puolassa Krakovassa. Sen jälkeen matka jatkui vapaaehtoisten avulla järjestetyllä pikkubussilla Tallinnaan.

    Sieltä Tereniukit siirtyivät vastaanottokeskukseen ensin Espooseen ja sitten Mikkeliin.

    Nataliia Shepel saapui Suomeen kolmen lapsensa kanssa Tšerkasyn alueelta. Perhe siirtyi ensin Länsi-Ukrainaan Lviviin ja sieltä bussilla Euroopan halki Suomeen.

    Nyt Shepel perheineen asuu vastaanottokeskuksessa Mikkelin Ristiinassa.

    ”Tšerkasyyn jäi kaksi taloa ja aviomies. Kotiseutuamme pommitettiin. Lähdin maasta lasteni turvallisuuden takia”, Shepel kertoo.

    Tereniuk ja Shepel hakivat molemmat itse mukaan rekrykoulutukseen ja tulivat valituiksi.

    ”Maksim valikoitui mukaan Kasvu Esedun työhönvalmennuspalvelun kautta. Tiettyjä henkilöitä suositellaan yrityksille niiden tarpeiden mukaan", Pylkkänen sanoo.

    Nataliia Shepel puolestaan osallistui Mikkelin Pesula Oy:ssa järjestettyyn avointen ovien päivään ja laati sitten hakemuksen.

    Kun koulutus päättyy 10. maaliskuuta, koulutuksessa olevat siirtyvät suoraan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Mikkelin Pesula Oy:lle. He saavat suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka on hieman yli 1 800 euroa kuukaudessa.

    ”Tähän asti kokemukset ovat olleet kaikin puolin myönteisiä.” Kari Rämö

    Pesulan toimitusjohtaja Rämö katsoo, että työelämälähtöisessä koulutuksessa voittavat parhaimmillaan kaikki.

    ”Tähän asti kokemukset ovat olleet kaikin puolin myönteisiä. Kielimuuri aiheuttaa jonkin verran haasteita, mutta koulutukseen on sisällytetty myös suomen kielen alkeita ja ammattisanastoa suomeksi.”

    Koulutuksessa on kielitukena mukana Kasvu Esedun venäjänkielinen ohjaaja Anna Pereläinen.

    ”Kesätöihin rekrytoimme edelleen lisää henkilöstöä. Todennäköisesti uusien ukrainalaisten palkkaaminen on silloin nykyistä helpompaa, kun meillä on silloin jo töissä ammattitaitoisia ukrainan- ja venäjänkielisiä ihmisiä", toimitusjohtaja arvioi.

    Ukrainalaiset kertovat olevansa onnellisia, kun pääsevät työllistymään Suomessa.

    ”Olen erittäin motivoitunut. Tämä on kyllä minun työni. Suuri kiitos kuuluu työyhteisölle täällä ja kaikille suomalaisille, jotka ovat ottaneet meidät ystävällisesti vastaan”, Maksim Tereniuk sanoo.

    Tereniuk ja Shepel perheineen aikovat jatkossa muuttaa vastaanottokeskuksista omiin asuntoihinsa Mikkelissä.

    ”Tällä tietoa olen jäämässä Mikkeliin asumaan ja tähän työpaikkaan”, Shepel toteaa.

    Lisää aiheesta
    • Helsingin Ukrainalaisen keskuksen sihteeri Viktorija Konontshuk vahvistaa, että ukrainalaisten mahdollisuudesta hakea kotikuntaa Suomesta puhutaan paljon. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.

      Yhteiskunta | Tuhannet ukrainalaiset saavat pian hakea Suomesta kotikuntaa, mutta kukaan ei tiedä, millainen rumba hakemuksista on tulossa

    • Oleksandr Odnovorchenko (vas.) saapui Alanteen tilalle viikkoa ennen juhannusta. Olena Ivanashko (kesk.) ja Yana Hladka ovat olleet tilalla pitempään.

      Maatalousyrittäjät | Mansikkatilan arkea varjostaa sota – tulijoita töihin olisi, mutta majoituspaikkoja ei ole ukrainalaisille tarpeeksi

    • Ukrainalainen Julia Sudarenko saapui Suomeen maaliskuun alussa. Hänen kotikaupunkinsa Harkova joutui heti sodan ensi päivinä Venäjän rajujen ilmaiskujen kohteeksi. Kuukautta myöhemmin biologian maisteri löysi koulutustaan vastaavan työpaikan mikkeliläisestä hevoskartanosta, jossa on erikoistuttu kilpahevosten kuntouttamiseen ja valmentamiseen.

      Politiikka | Ukrainalaisen pakolaisen saa työllistää Suomessa heti – Julia Sudarenko pakeni Harkovasta pommien alta ja päätyi töihin hevoskartanoon Mikkelissä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle