• Aarre: Valtaosa EU:n myyräkuumetapauksista ilmenee Suomessa – varmin tapa saada tartunta on hakata klapeja liiterissä

    Puumala-virus leviää metsämyyrän ulosteissa ja syljessä.
    Myyräkuumetta levittää vain metsämyyrä. Pelto- ja vesimyyristä ei ole tautivaaraa.
    Myyräkuumetta levittää vain metsämyyrä. Pelto- ja vesimyyristä ei ole tautivaaraa. Kuva: Heikki Henttonen
    Uutiset
    10.2.201815:50
    Heikki Henttonen

    "Sairastin myyräkuumeen tehdessäni pro gradu -työni maastotutkimuksia vuonna 1974, vuosia ennen kuin Puumala-viruksesta tiedettiin mitään. Olin kunnolla sairaana jonkin päivän. Umpilisäkkeen tulehdusta epäiltiin, mutta onneksi ei turhaan leikattu", kertoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Aarteelle kirjoittamassaan jutussa.

    Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti, joka kuuluu munuaisoireisiin verenvuotokuumeisiin. Myyräkuume on tässä maailmanlaajuisessa tautiryhmässä lievimmästä päästä. Nimensä virus on saanut siitä, että se löydettiin ensimmäistä kertaa maailmassa vuonna 1979 Puumalasta kerätyistä metsämyyristä.

    Sairastumisensa jälkeen Henttonen on voinut huoletta tutkia myyräkuumetta, sillä hänellä on edelleen vahvat vasta-aineet. Henttonen on ollut aktiivisesti mukana alan tutkimuksissa siitä alkaen, kun Puumala-virus löydettiin, ja koordinoinut useita EU-projekteja jyrsijävirusten biologiasta ja ekologiasta.

    Monista myyrälajeistamme vain metsämyyrä levittää myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta.

    Myyräkuumeen esiintyminen seuraa metsämyyrän kannanvaihteluita, ja koko maan mittakaavassa eniten sairastumisia on myyrien huippuvuosina. EU:ssa 70 prosenttia myyräkuumetapauksista ilmenee Suomessa.

    Loppusyksy ja alkutalvi ovat pahinta myyräkuumeen riskiaikaa, mutta sairastumisia voi tapahtua ympäri vuoden. Esimerkiksi helsinkiläisten myyräkuumehuippu on elokuussa, pari kolme viikkoa mökkilomien jälkeen.

    Puumala-virus leviää metsämyyrän ulosteissa ja syljessä. Ihminen saa tartunnan useimmiten hengitysteitse pölytartuntana paikoissa, joihin metsämyyrät varsinkin loppusyksyllä änkeävät. Tällaisia ovat muun muassa mökit, ladot ja muut ulkorakennukset ja puuliiterit. Näissä puuhatessaan ihmisellä on suuret mahdollisuudet hengittää keuhkoihinsa Puumala-virusta pölyn mukana.

    "Mielestäni varmin keino saada myyräkuume on hakata halkoja loppusyksyllä sisällä puuliiterissä", Henttonen toteaa.

    Lue Aarteen jutusta, mistä oireista myyräkuumeen tunnistaa ja miten tartunnan voi välttää.

    Artikkelin aiheet
    Puumala-virus
    myyräkuume
    metsämyyrä
    Suomi
    Heikki Henttonen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle