Kunnallisverojen haitari säilyy kuudessa prosenttiyksikössä

Kunnallisveroa korottaa ensi vuonna 45 kuntaa, kun korottajia tälle vuodelle oli lähes sata. Edellisen kerran korottajia oli näin vähän vuonna 2001, kerrotaan Kuntaliitosta.

Veroprosenttiaan laskevat Kitee, Luoto ja Luhanka.

Ero korkeimman ja matalimman kunnallisveroprosentin välillä pysyy ensi vuonna ennallaan kuudessa prosenttiyksikössä.

Kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan sinnikkäästi vaikeissa olosuhteissa. Etenkin työttömyyden hoidon menot ovat kasvaneet kunnissa merkittävästi, koska talouskehitys on ollut heikkoa ja kuntien vastuu työttömyyden hoidosta on korostunut, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio analysoi tiedotteessa.

Päätöksistä myös heijastuu se, että viime vaalikauden mittavat valtionosuusleikkaukset ovat lähes ohi.

Kunnallisverojen kiristykset kohdistuvat ensi vuonna lähinnä pienempiin kuntiin.

Yli 50 000 asukkaan kaupungeista veroprosenttiaan nostavat Vaasa, 0,50 prosenttiyksikköä, ja Kouvola, 0,25 prosenttiyksikköä. Suurin korotus tehdään Pelkosenniemellä, 2,0 prosenttiyksikköä.

Korkein kunnallisveroprosentti on ensi vuonna Savonlinnassa, 22,50 prosenttia ja alhaisin edellisvuosien tapaan Kauniaisissa, 16,50 prosenttia. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,87.

Maakunnittain tarkastellen tiukimmin verotetaan Keski-Pohjanmaalla Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaikissa keskimääräinen kunnallisvero kipuaa yli 21 prosentin.

Alhaisin veroaste on Uudellamaalla 18,86 prosenttia.

Kiinteistöveroa korottaa 63 kuntaa. Keskimäärin korotus on 0,01 prosenttia

Kiinteistöverojen osuus kuntien verotuloista on keskimäärin 7,6 prosenttia.

Vaikka kunnallis- ja kiinteistöverojen korotuksista kertyy kuntien kassaan yhteensä 69 miljoonaa euroa aiempaa enemmän, kuntien verotulojen ennustetaan ensi vuonna vähenevän. Syynä on, että yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu.