Ensimmäinen hirmumyrsky nähtiin jo ‒ miltä myrskyjen määrä näyttää tulevaisuudessa?

Suomessa riehui historian ensimmäinen hirmumyrsky marraskuun alussa. Hirmumyrskyn kriteeri täyttyy, kun 10 minuutin keskituulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa.

Lyly-myrsky puhalsi erityisesti läntisessä Suomessa. Rauman Kylmäpihlajalla keskituuli oli korkeimmillaan 33,5 metriä sekunnissa.

Jariksi nimetty talvimyrsky puolestaan aiheutti tuhoja tällä viikolla, katkoen sähköjä ja vaikeuttaen liikennettä.

Mittaushistorian ensimmäisestä hirmumyrskystä huolimatta kuluva syksy ei ole ollut Suomessa erityisen myrskyisä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä sanoo.

”Kun kylmä vuodenaika lähenee, myrskyjen ja voimakkaiden matalapaineiden lukumäärä kasvaa meillä tilastollisesti. Myrskyjen määrässä on toki suurta vuosittaista vaihtelua”, Mäkelä kertoo.

Myrskyt syntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla sekä meren että ilmakehän vaikutuksesta. Tutkijan mukaan on mahdotonta sanoa, että mikä osuus myrskyistä johtuu ilmastonmuutoksesta, kuten meriveden lämpenemisestä.

”Jos mennään ajassa 500 vuotta taaksepäin, jolloin voidaan unohtaa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, niin kyllähän meillä on silloinkin esiintynyt myrskyjä”, Antti Mäkelä muistuttaa.

Aila-myrsky raivosi vuoden 2020 syyskuussa Vaasan ja Mustasaaren tienoilla. Kuva: Johannes Tervo

Tutkija vertaa ilmastonmuutosta dopingin käyttöön hiihdossa. Kiellettyjen aineiden ansiosta urheilijan kyky saavuttaa parempia tuloksia kasvaa. Dopingista huolimatta hiihtäjä ei välttämättä voita kaikkia kisoja.

”Myös ilmastonmuutos nostaa erilaisten sääilmiöiden rajuuspotentiaalia”, hän sanoo.

Trooppisia hirmumyrskyjä ovat hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset syklonit. Ne syntyvät pääasiassa trooppisilla merialueilla päivätasaajan molemmin puolin.

Näihin trooppisiin hirmumyrskyihin ilmastonmuutoksella ja meriveden lämpenemisellä on Mäkelän mukaan suuri vaikutus.

”Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä enemmän käyttövoimaa näillä valtavilla myrskyillä on.”

Lyly-hirmumyrskyn tuhoja korjattiin Eurajoella.  Kuva: Juha Sinisalo

Pohjolassa ei ole odotettavissa nykytiedon valossa merkittävää muutosta myrskyjen määrässä, Mäkelä sanoo.

”Keskituulennopeudet eivät kasva merkittävästi, eikä myrskyjen lukumäärä lisäänny. Sama pätee myös kesäisiin rajuilmoihin kuten ukkosiin.”

Mäkelän mukaan yksittäisiä todella rajuja myrskyjä voi silti esiintyä jatkossa Suomen yllä.

Esimerkiksi vuonna 2005 Ruotsiin osui tuhoisa Gudrun-myrsky. Gudrun kaatoi metsää Ruotsin koko vuoden hakkuita vastaavan määrän.

Suomessa myrskyjä esiintyy eniten maan länsi- ja lounaisosissa sekä etelärannikolla, meren läheisyydessä.

”Tuuli pääsee voimakkaasti puhaltamaan aavalla merellä. On hyvin harvinaista, että sisämaassa mitattaisiin tuulessa myrskylukemia. Ainoa poikkeus on Lapin tunturit, joissa kyllä esiintyy myrskypäiviä”, Mäkelä sanoo.

Raveran vikapapartio raivasi sähkölinjaa Raippaluodossa Aila-myrskyn jäljiltä vuonna 2020. Kuva: Johannes Tervo