Valtio loi pelisäännöt kotimaiselle hiilikaupalle – ”Nyt on mahdollista synnyttää bisnestä ja saada tuloja maaseudulle”, Kurvinen kannustaa

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat julkistaneet pelisäännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Opas tarjoaa yrityksille ja maanomistajille kansainvälisestikin toimiviksi havaittuja työkaluja ilmastotekoihin ja uudenlaiseen bisnekseen.

”Pelisääntöjen avulla edistetään kotimaisen hiilimarkkinan kasvua. Fiksu ilmastopolitiikka tarjoaa uusia vaihtoehtoja maanomistajille ja viljelijöille sekä työllistää ja lisää toimeentuloa maaseudulla”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) sanoi keskiviikkona oppaan julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Yhteisillä pelisäännöillä hillitään tuotteiden ja palveluiden viherpesua eli valheellisia ilmastoväittämiä. Kun saatavilla on luotettavaa tietoa, kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet vähentää omia päästöjään paranevat.

Kotimaisen hiilikaupan tuote on vastedes ilmastoyksikkö, joka vastaa yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruista, sertifioitua hillintätulosta. Hillintätulos puolestaan tarkoittaa joko kasvihuonekaasupäästöjen vähenentämistä tai hiilensidonnan lisäämistä.

Hiilikaupassa tuotetun ilmastoyksikon täytyy olla aidosti lisäinen, eli sellainen, ettei hiilen sitoutumista tai päästövähennystä olisi tapahtunut ilman erillistä maksua ja hanketta. Esimerkiksi lain edellyttämäää tai valtion tukemaa metsitystä ei voi kaupitella ilmastoyksikkönä.

Hillintätulosten tulee olla pysyviä niin, että hiilimäärä sitoutuu esimerkiksi vähintään sadan vuoden ajaksi. Johtava asiantuntija Anna Laine opasta laatineesta Gaia Consulting Oy:stä huomautti, että joissain hankkeissa sitoutumisaika voi olla lyhempikin.

Hiilivuon estämiseksi esimerkiksi hakkuista pidättäytyminen ei saa lisätä hakkuita toisaalla. Kaksoislaskennan välttämiseksi samaa ilmastoyksikköä ei saa laskea useampaan kertaan esimerkiksi sekä yrityksen että valtion ilmastotoimiin.

Oppaassa pureudutaan ilmastoyksiköihin ja -väittämiin vaikuttavaan EU-sääntelyyn. Kehitteillä on EU:n laajuinen sertifiointikehys ilmastoyksiköiden todentamiseen ja rekisteröintiin. Sen sisällä voivat toimia jo olemassaolevat, luotettaviksi todetut yksityiset sertifiointijärjestelmät.

Lisäksi luvassa on tiukentuvaa sääntelyä ympäristöväittämien perusteluille, yritysten kestävyysraportoinnille sekä yritysvastuulle. EU:ssa tavoitellaan alueen sisäisten hiilimarkkinoiden luomista 2030-luvulle tultaessa.

Maaliskuussa alkavassa, valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa selvitetään, miten kiristyvä EU-sääntely vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön ja päästövähennyksiin, kuluttajansuojaan sekä yritysten toimintaedellytyksiin.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) painotti tilaisuudessa, että kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja vasta toissijaisesti kompensoida niitä.

Ministerit muistuttivat, että myös sellaiset vapaaehtoiset ilmastoteot, jotka eivät täytä kaikkia pelisääntöjä, voivat tuottaa tärkeitä ilmastohyötyjä. Siten niidenkin tukeminen on kannustettavaa. Esimerkkinä Gaian Anna Laine mainitsi puiden istuttamisen.

Seuraava askel kotimaisen hiilikaupan luomiseksi toimijoiden sitoutuminen uusiin pelisääntöihin.

”Pallo on nyt yrityksillä”, Kurvinen heitti.

Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin löytyy tästä.