MT:n tiedot: Kuntien valtionosuuksiin valmistellaan muutosta VM:ssä – kunnilta vietäisiin mahdollisuus vaurastua tuulivoimaloiden veroilla

MT:n saamien tietojen mukaan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) asettamassa kuntien rahoitusjärjestelmäuudistuksen valmisteluryhmässä harkitaan, tulisiko kuntien energiavoimaloista saatavat verotulot viedä niin kutsuttuun kuntien tasausjärjestelmään.

Tämä tarkoittaisi sitä, että niiltä kunnilta, jotka saavat verotuloja esimerkiksi tuulivoimasta, leikattaisiin valtionosuuksia ja rahat tasattaisiin niille kunnille, jotka eivät saa verotuottoja tuulivoimasta tai muista voimalaveroista. Tasaus koskisi tuulivoiman ohella myös vesi- ja aurinkovoimaloita.

Valtioneuvoston työryhmän virkamieslähteet vahvistavat asian käsittelyn MT:lle.

Työryhmän on tarkoitus tehdä esitys ministeri Ikoselle vuoden 2024 aikana, joten valmistelu on toistaiseksi vasta alussa. Eduskunnassa kuntarahoituksen uudistamislakeja on tarkoitus käsitellä vuoden 2025 keväällä.

Työn taustalla on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjaus kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta vastaamaan kuntien uutta roolia sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen voimaantulon jälkeen.

Suomessa on noin 170 kuntaa, joihin on joko rakennettu tuulivoimaloita tai hankkeet ovat luvituksen alla. Tuulivoimaloiden kiinteistöverotulot ovat merkittävä parannus kuntien tuloihin.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen arvelee, että mikäli hallitus aikoo viedä voimaloiden kiinteistöverotulot tasausjärjestelmään, loppuu esimerkiksi tuulivoimarakentaminen kunnissa kuin seinään.

”Kunnille kannustin kaavoittaa ja mahdollistaa esimerkiksi tuulivoimahankkeet ovat kiinteistöverotulot, joita hankkeet tuovat mukanaan. Mikäli kunnat eivät enää jatkossa voisi nauttia näistä verotuloista, voin ainakin sanoa ettei meille Vaalaan todennäköisesti rakenneta enää ainuttakaan voimalaa”, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen pitää asiaa myös huoltovarmuuden kannalta merkittävänä. Kunnissa syntyy merkittävä osa fossiilivapaasti tuotetusta sähköstä esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja vesivoiman kautta.

”Jos niiltä kunnilta viedään valtionosuuksia, myös puhtaan ja vihreän sähkön rakentaminen ja toisaalta myös investoinnit kuntiin vähenisi merkittävästi.”

Muun muassa Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi syksyllä hallituksen tavoitteena olevan kaksinkertaistaa kotimainen sähköntuotanto muun muassa tuulivoiman avulla.

Kärkkäinen muistuttaa myös siitä, että kunnilla on jo nyt suuri kynnys kaavoittaa tuulivoimaa tai muita voimaloita, sillä niiden haitat voivat nousta merkittäviksi. Voimalahankkeet voivat aiheuttaa repivää keskustelua kunnissa.

Posion yhteismetsän Murtotuulen tuulipuisto Murtotunturilla Posiolla. Kuva: Jouni Porsanger

Erityisesti Itä-Suomessa tuskaillaan tuulivoimalinjausten kanssa. Ne estävät tuulivoiman rakentamisen itärajan läheisyyteen.

Syynä on pidetty sitä, että voimalat häiritsisivät Puolustusvoimien valvontaa alueella. Puolustusvoimien mukaan voimalat muun muassa lyhentävät tutkien kantamaa ja muodostavat katvealueita rajamaaston valvontaan.

Tuulivoimaverojen vieminen tasausjärjestelmään saattaisi tietää joillekin Itä-Suomen kunnille lisää valtionosuuksia. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan on tärkeää, että myös Itä-Suomeen voitaisiin saada tuulivoimarakentamista, mutta tuottojen vieminen tasausjärjestelmään ei olisi hyvä ajatus.

”Kiinteistöverotuoton jakaminen kaikille kunnille valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta ei toisi mukanaan työllisyysvaikutuksia paikkakunnalle. Jos kunnilta viedään motivaatio tuulivoimahankkeiden kaavoittamiseen, ei jatkossa jaettavaa juurikaan kerry. Ei rikota sitä mikä on hyväksi rakennettu ja toimii loistavasti”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo.