Pielisessä sijaitsevasta saaresta on löytynyt jätinkirkko. Näitä kivikauden tähtitieteellisiä muinaismuistomerkkejä tunnetaan Perämeren Suomen puoleiselta rannalta noin 50. Tämä on ensimmäinen kerta, kun jätinkirkko on löytynyt Pohjanmaan ulkopuolelta.
Itä-Suomen jätinkirkko sijaitsee Pielisessä sijaitsevassa Isossa Mahosaaressa. Arkeoastronomiaan erikoistunut helsinkiläinen tähtitieteilijä Marianna Ridderstad vieraili paikalla heinäkuussa. Löydöstä raportoi ensimmäisenä Tähdet ja avaruus -lehti perjantaina ilmestyneessä numerossaan.
Rakennelma on kooltaan 25 x 18 metriä oleva kehävalli. Se on rakennettu punaisista kivistä useimpien pohjoispohjalaisten jätinkirkkojen tapaan.
Rakennelmasta löytyi jätinkirkoille tyypillisiä ympäröiviä röykkiöitä, rakkakuoppia sekä keskuspainanne. Kehävallin akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Paikalta löytyi myös merkkejä kivikautisesta leiristä.
”Ulkoisen tarkastelun perusteella kyseessä on aivan selvä jätinkirkko”, Ridderstad sanoo. ”Kehävallin korkeus rannasta, sijainti ja suuntaukset vastaavat täydellisesti tyypillistä jätinkirkkoa.”
Jätinkirkot ovat suurikokoisia, ympyrän tai suorakaiteen muotoisia kiviaitauksia. Ne rakennettiin neoliittisella kivikaudella noin 3 000–1 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Jätinkirkot yhdistetään myöhäiskivikautiseen Pöljän kulttuuriin. Pöljän kansa oli metsästäjä-keräilijöitä, joita asui Kotka-Vaasa-linjan pohjoispuolella aina Lapin eteläosiin saakka.
Löytö antaa tärkeän vihjeen jätinkirkkojen käyttötarkoituksen selvittämiseksi. Aiemmat arkeoastronomiset tutkimukset viittaavat jätinkirkoilla olleen jonkinlainen yhteys rituaaleihin ja uskontoon.
Rakennelmat saattavat liittyä myös kulttuurin murrokseen, kun maanviljelys alkoi saada alaa metsästäjä-keräilijäkulttuurissa. Jätinkirkkojen avulla voitiin saada kiintopisteitä vuoden kiertoon, mikä helpotti maanviljelystä.
Pöljän kulttuurin tärkein saaliseläin oli hylje, ja sillä saattoi siksi olla myös uskonnollista merkitystä. Koska Perämeren rannikon jätinkirkot on kaikki rakennettu meren rannalle, myös hylkeenpyynnin on arveltu liittyneen rakennelmiin jotenkin.
”Pielisen jätinkirkko täydentää kuvaamme kivikauden kulttuurista”, Ridderstad kuvailee. ”Se osoittaa, että jätinkirkot liittyivät hylkeenpyynnin tuomaan vaurauteen ja monumenttien taivassuuntauksiin kaikkialla Pöljän kulttuurin alueella, eivät ainoastaan Pohjanmaalla.”
MT