Hallituksen päätös säästää pienituloiset ja eläkeläiset Yle-veron maksulta ei vaaranna Yleisradion toiminnan rahoitusta.
Ilman syksyn budjettiriihen tuomia muutoksia vero olisi tuottanut valtion kassaan hallituskauden aikana 70 miljoonaa euroa enemmän kuin Ylen tarvitsema määräraha on, kertoo lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä (VM).
Budjettiriihessä Yle-veron tuottoa alennettiin 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Valtio kerää siten hallituskauden kolmen ensimmäisen vuoden aikana veroa suunnilleen saman määrän, kuin mitä eduskunta on päättänyt käyttää Yleisradion rahoittamiseen.
Jukka Vanhasen mukaan Ylen toimintansa kuluihin saaman määrärahan ja verotuoton yhteydestä on paljon väärinkäsitystä. "Määräraha on eri asia kuin Yle-veron kertymä", hän painottaa.
Jotta ainakin pitkällä aikavälillä Yle-veron kertymä vastaisi julkisen palvelun yhtiölle maksettavaa tukea, VM joutuu sopeuttamaan veron perusteita aina jälkikäteen.
"Se on vähän kuin ajaisi autoa peruutuspeiliin katsoen. Tehdään korjausliikkeitä sen mukaan, ettei valtion kannalta kokonaisuus ole yli- tai alijäämäinen", Vanhanen kuvaa.
Samalla huolehditaan, että ei aiheuteta paineita Ylen rahoituksen pienentämiseen.
Yle saa siis esimerkiksi tulevalle vuodelle 508 miljoonan määrärahansa, mutta veron kokonaistuotto on selvillä vasta syksyllä 2017.
"Erillisen päätöksenteon paikka on sitten se, halutaanko, että Ylen määräraha kehittyy indeksin mukaisesti vai tehdäänkö jäädytys niin kuin nyt on tehty kahtena vuotena peräkkäin", Jukka Vanhanen tarkentaa.
Niin edeltävä Alexander Stubbin (kok.) kuin nykyinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus on päättänyt olla maksamatta Ylen määrärahaan indeksikorotusta vuosille 2015 ja -16.
Syksyn budjettiriihessä hallitus tarkisti Yle-veroa niin, että pienin perittävä vero korotettiin 70 euroon nykyisen 51 euron sijaan.
Pienituloiset, varsinkin eläkeläiset, säästetään verolta kokonaan. Alin tuloraja sen maksulle nousee 7 500 eurosta 10 300 euroon vuodessa.