Kotitalouksien kulutus pitää yllä talouskasvua tänä vuonna, ennustaa valtiovarainministeriön (VM) tuore katsaus. VM arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Ennuste on hieman joulukuun arviota parempi. Silloin tälle vuodelle ennustettiin 0,4 prosentin kasvua.
Kotitalouksien pitäisi jaksaa kannatella taloutta vielä kaksi vuotta, sillä viennin merkittävä kasvu antaa odottaa itseään yli vuoden 2013, VM arvioi.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) Eero Lehto on ministeriön kanssa eri mieltä.
”Kasvu ei voi perustua pelkästään kotimaiseen kysyntään. Kyllä vienti ratkaisee ja se alkaa kasvaa kansainvälisen talouden kasvun myötä”, ennustepäällikkö Lehto sanoo.
Lehdon mielestä VM arvioi, että Suomen vienti ei alkaisi nousta talouden kansainvälisen elpymisen mukana. Siinä tapauksessa Suomen vientiteollisuudessa olisi rakenteellista vikaa.
”Suomen vienti on yhtä herkkä reagoimaan, kuin muidenkin Euroopan maiden. Kaikilla muillakin mailla on rakenneongelmia vientimarkkinoilla”, Lehto sanoo.
Metsäteollisuuden ja muun perinteisten teollisuuden viennin vaikeudet korvautuvat palveluiden viennillä, Lehto arvioi.
”Tieto palveluiden viennin lisääntymisestä tulee hitaasti. Kukaan ei palkkaa kerralla tuhatta työntekijää, vaan tuhat yritystä palkkaa kaksi työntekijää. Sitä ei ole yhtä helppo huomata, kuin suuria irtisanomisia”, Lehto kertoo talouden muutoksesta.
PT ennustikin tiistaina kasvuksi 1,9 prosenttia.
Hallituksen päättämät säästöt ja verojen kiristykset on tehty VM:n arvion pohjalta. Luvut ovat olleet hallituksen käytössä kehysriihen ajan, mutta ne julkistettiin vasta nyt.
Tavallisesti eri tutkimuslaitosten tekemät ennusteet taloudesta ovat hyvin lähellä toisiaan. Viime aikoina julkaistujen ennusteiden ero on revennyt jo lähes kolmeen prosenttiin.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ennusti maaliskuun lopussa Suomen talouden taantuvan 0,9 prosenttia tänä vuonna. Korkein on PT:n 1,9 prosentin kasvuennuste.
”Näkemyksen taloudesta ei tarvitse olla erilainen, vaikka eroa on yksi prosenttiyksikkö. Sellainen ero tulee normaalista arvioiden vaihtelusta. Mutta jos eroa on kolme prosenttia, ennustajilla on hyvin erilainen näkemys tulevaisuudesta.”
Sellainen suuri ero voisi olla esimerkiksi, uskooko talouskriisin pitkittyvän Euroopassa vai ei.
Prosentin ero toteutuvassa talouskasvussa on merkittävä. Yhden prosenttiyksikön keskimääräinen kasvu vuodessa hallituskauden loppuun saakka vähentäisi sopeuttamisen tarvetta useilla miljardeilla.
Toisin sanoen, jos talous kasvaa, ei säästöjä tarvita niin paljon.
AIMO VAINIO