Lintujärjestö tyrmää Kärnän ehdotuksen joutsenten tappamisesta: "Jos joku laji runsastuu, heti koetaan, että sitä pitäisi saada metsästää"

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä totesi Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissaan, että naakkoja, valkoposkihanhia, laulujoutsenia ja merimetsoja pitäisi saada metsästää.

Kärnän mukaan joutsen vie levittäytyessään elintilaa metsähanhelta, jonka harvinaistumista metsästyskiellot eivät ole estäneet.

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi huomauttaa, että Kärnän esiin nostamat lajit nousevat säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun.

"Joku, joka ääniä haluaa, nostaa näitä esiin, kun uskoo, että kansan syvät äänet ovat näiden metsästämisen puolella", hän sanoo.

Lähtökohtaisesti Birdlife Suomi on Lehtiniemen mukaan huolissaan monien riistalintulajien tilanteesta. Lehtiniemi toivoisi, että myös poliitikot keskittyisivät lintujen metsästyspohdinnan sijaan siihen, että riistalinnuille tärkeiden kosteikkojen hoitoon kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota. Kosteikoilla on Lehtiniemen mukaan valtavan suuri rahoitusvaje. Tämä näkyy siinä, että kosteikot kasvavat umpeen ja rehevöityvät.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja muistuttaa, ettei valkoposkihanhea saa Kärnän kirjoituksesta poiketen varsinaisesti Virossakaan metsästää. Virossa sen sijaan on hieman Suomesta poikkeava poikkeuslupakäytäntö.

"Lintudirektiivi rajoittaa niiden tappamisen sellaisiin tilanteisiin, joissa ne aiheuttavat maataloudelle merkittävää haittaa. Suomessa nämä maataloudelle aiheutuneet haitat on pyritty hoitamaan lähtökohtaisesti muilla keinoin kuin tappamalla", Lehtiniemi sanoo.

Lehtiniemi kritisoi lintujen metsästystä koskevan keskustelun tilaa.

"Jos joku laji runsastuu suojelutyön ansiosta, niin heti koetaan, että sitä pitäisi saada metsästää vähemmäksi. Nyky-yhteiskunnassa se ei lähtökohtaisesti mene niin, että jos jotain lajia on paljon, se pitää heti vapauttaa metsästykselle", hän huomauttaa.

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja toteaa, että laulujoutsen ei Kärnän väitteistä poiketen vaikuta ainakaan tutkimusten mukaan metsähanhen esiintymiseen.

"Metsähanhikantahan pohjoisessa romahti hyvin voimakkaasti, mutta siinä oli taustalla ylimetsästys. Ei kannata syytää laulujoutsenta sellaisesta, minkä me olemme itse aiheuttaneet", hän huomauttaa.

Lue lisää:

Mikko Kärnä: Valkoposkihanhia ja laulujoutsenia pitäisi saada metsästää