Kuntakenttä pelkää lähipalvelujen puolesta

Sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) yhtenä tavoitteena olivat alunperin aiempaa tasapuolisemmat palvelut, mutta nyt puhutaan enemmän vain rahasta ja rakenteista. Etenkin lähipalvelut tuntuvat unohtuneen.

Viime viikolla Kuntaliiton järjestämällä vuotuisella kuntakentän talousristeilyllä mietittiin hallituksen itsehallinto- ja uudistuksen aikatauluja ja rahoitusmalleja. Lähipalveluista puhui vain harva, ja hekin maaseutukuntien edustajia.

Lähipalvelut ovat jääneet myös valmistelussa sivuosaan eli yhdeksi aiheeksi uudistusten kuluja ja vaikutuksia pohtivan ryhmän työssä.

Lähipalvelut tulevat muuttamaan muotoaan, mutta seinät varmaankin vähenevät, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden (sote) erityisasiantunija Tero Tyni.

Kilometri- ja tuntirajoja tai muita palvelulupauksia palveluiden saatavuudelle tuskin tulee, sillä matkojen mittaaminen menettää merkitystään sähköisten palvelujen myötä.

"Huoli syrjäseuduilla myös Iissä on siinä, että tehostamista haetaan pienempien yksiköiden lakkauttamisella ja lupaus kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta ei kuitenkaan toteudu", sanoo viime vuonna Suomen kylämyönteisimpänä kuntana palkitun pohjoispohjalaisen Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Takaako kunniamaininta siis palvelut jatkossa?

"Ei. Tulevaisuuden palvelut riippuvat siitä, millainen sote- ja itsehallintouudistuksesta lopulta tulee", Alatossava sanoo.

Esimerkiksi rahoituksessa ratkaisee, kuinka se kerätään ja millaisen vallan maakunta saa rahan jakamiseen. Ratkaisevaa on, miten paljon maakuntavaltuutettujen käsiä sidotaan erilaisin laein tai normein.

"Toisaalta on nähty, että valtio on omilla päätöksillään keskittänyt palveluita ja tyhjentänyt maaseutua. Mutta se pelko on, että jos menoille säädetään tiukka katto, ei ole paljon muita säästökohteita kuin henkilöstö eli palvelut."