Kuntaliitoksissa häviävät kuntakyltit herättävät taas keräilijät
Vuodenvaihteessa Suomen kuntakartalta häviää joukko kuntia. Tieviranomaiset uusivat kuntakylttejä ennen vuoden vaihtumista ja pian vuodenvaihteen jälkeen. Muutamia kylttejä on jo yllättäen kadonnut.
Kuva: Markku VuorikariKuntaliitosten aalto jatkuu myös ensi vuonna. Vuodenvaihteen jälkeen toteutuu kymmenen kuntaliitosta. Suomeen jää jäljelle 320 kuntaa.
Toteutuvista liitoksista neljä on monikuntaliitoksia, joissa on osallisena enemmän kuin kaksi kuntaa.
Vuoden 2013 alusta toteutuvat seuraavat kuntaliitokset: Alavus - Töysä, Kitee - Kesälahti, Kuopio - Nilsiä, Lohja - Karjalohja - Nummi-Pusula, Mikkeli - Ristiina - Suomenniemi, Oulu - Haukipudas - Kiiminki - Oulunsalo - Yli-Ii, Raahe - Vihanti, Sastamala - Kiikoinen, Savonlinna - Kerimäki - Punkaharju ja Vaasa - Vähäkyrö.
Kuntakyltit jäävät historiaan
Paras-hankkeen aikana Suomesta on romuutettu 111 kunnan opastekyltit.
Kuntaliitoksissa 2007–2013 tuli voimaan 68 kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien lukumäärä laski 431 kunnasta 320 kuntaan.
Häviävien kuntien vaakunat jäävät korkeintaan kuntien ja maakuntamuseoiden talletettaviksi muistoiksi.
Uudellamaalla Lohjaan liittyvien Karjalohjan ja Nummi-Pusulan uudet kyltitykset ovat parhaillaan työn alla.
”Karjalohjan kuntaan viittaavat kyltit on jo kerätty pois. Uuteen kuntaan viittavat kyltit on jaettu sisääntuloväylien varsille ja huputettu. Huput poistetaan pian vuodenvaihteen jälkeen”, sanoo Uudenmaan elykeskuksen aluevastaava Jarmo Puharinen .
Nostalgikot taas liikenteessä
Kuntanostalgikot ovat olleet taas liikenteessä.
Edellisten kuntaliitosbuumien tavoin taas ainakin Karjalohjan vanhoista kylteistä muutamia on hävinnyt teille tietämättömille. Asialla on voinut olla esimerkiksi kuntakylttien innokas keräilijä, satunnainen näpistelijä tai vaikkapa kuntaliitosten vastustaja, pohtii aluevastaava.
Puharisella ei ole kuitenkaan tietoa kylttien viejästä. Tieviranomainen ei aio tehdä asialle mitään.
Elykeskus antaan kylttien vaihtotyön ulkopuoliselle urakoitsijalle. Toimeksiannossa vanhat kyltit siirtyvät urakoitsijan omaisuudeksi.
Eikö vanhoja kuntakylttejä varten kannattaisi järjestää esimerkiksi huutokauppa? Vanhat kuntalaiset voisivat olla niistä kiinnostuneita.
”Ei kuulu meidän tehtäviin”, sanoo Puharinen.
Tavallisesti metalliset kyltit kerätään tienvarsilta talteen ja toimitetaan metallinkierrätykseen urakoitsijan johdolla.
”Vanerikyltit joutavat roskiin”, mainitsee Puharinen.
Kuntanostalgialla ei ole enää tässä vaiheessa mitään merkitystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat