Nyt tapetilla olevaa ilmastonmuutoskeskustelua leimaa ristiriitaisuus, mitä tulee mediassa julkaistavaan informaatioon ja tutkimustuloksiin.
Vielä 90-luvun alussa uskottiin maapallon kulkevan kohti seuraavaa jääkautta. Olemassa olevat tilastot ja tutkimustuloksetkin tukivat tätä väitettä.
Tämän jälkeen on puhuttu yksipuolisesti ilmakehän lämpenemisestä.
Tosin tutkijat riitelevät siitä, nouseeko lämpötila kaikkialla yhtä paljon, ja muuttuuko ilmasto jossain jopa kylmemmäksi ja mantereisemmaksi. Kuten Suomessa, jos teoria Golf-virran heikentymisestä pitää paikkansa.
Ja nyt viimeisimpien uutisten mukaan ilmasto juuri Pohjoismaissa lämpenisi voimakkaimmin. Itse en heti tätä niele, oletteko yrittäneet koskaan piirtää veteen viivaa? Niinpä niin, mahdotonta piirtää ilmakehään tällaisia rajalinjoja täysin teoreettisista asioista.
Yksi kiistaton tutkimustulos on, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut ns. teollisella ajanjaksolla. Sitten toinen indikaattori kertoo että viimeisten 15 vuoden aikana alempi ilmakehä ei olekaan lämmennyt.
Ilmaston lämpenemisen puolesta puhujat vetoavat siihen, että lämpöenergia onkin sitoutunut meriveteen. Ei käy maalaisjärkeen. Esimerkiksi kylmänä kesänä järvien ja meren lämpötila on alhainen ja hellekesänä puolestaan normaalia korkeampi?
Jokainen on voinut todeta kuinka viimeisten 15 vuoden aikana talvet ovat olleet toinen toistaan häijympiä, kylmempiä ja pidempiä. Tuntuu osittain siltä, että ilmastonmuutoskeskustelulla halutaan hakea niin taloudellista kuin poliittista hyötyä hyvin arveluttavin keinoin.
Suomalaiset maksavat kiltisti yhä uusia ympäristöveroja verojen päälle. Nämä verot ovat myös olleet häätämässä suomalaista teollisuutta Aasian halpamaihin. Siellä huut veisataan muun muassa hiilen polttamisesta syntyville hiilidioksidipäästöille. Teema vaikeuttaa myös suomalaisen puun hyödyntämistä energian lähteenä.
Puuperäisen biodieselinkin kehittämistä ollaan tärvelemässä ja se olisikin oikea emämunaus.
Olli-Pekka Tuomi
valtuuston
1. varapuheenjohtaja (kesk.)
Ruovesi