Länsi-Suomessa metsänomistajat myyvät edelleen myrskypuita. Niiden kysyntä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla.
”Metsissä on edelleen paljon myrskypuuta. Valitettavasti sen kysyntä vaikuttaa heikolta. Yhtiöillä ei näytä olevan ostotarpeita”, sanoo johtaja Marko Mäki-Hakola Länsi-Suomen metsänomistajien liitosta.
Joulukuun lopun myrskyt iskivät pahiten juuri Länsi-Suomeen, missä ne kaatoivat puuta noin 2,5 miljoonaa kuutiota.
Ne olisi hyvä saada korjattua talviaikaan. Kesällä vaarana ovat puihin iskevät tuhohyönteiset, jotka pilaavat niiden laadun.
”Toivottavasti myrskypuut saadaan hoidettua jollain ilveellä. Tässä on vielä talvea jäljellä.”
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat pettyneitä myrskypuiden menekkiin. Hän epäilee, että elleivät myrskypuut mene kaupaksi, puukauppoja ei synny kesäleimikoistakaan.
Metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet myrskypuun korjuussa parhaansa.
Pahimmilla myrskyalueilla kaksi kolmesta metsänomistajasta on turvautunut niiden apuun.
”Yhdistyksillä lienee tällä hetkellä myrskysavotoissa jopa 80 konetta. Se mitä nyt tarvitaan on puun ostajia.”
Myrskypuun takia Länsi-Suomen kantohinnat ovat laskeneet roimasti. Se johtuu siitä, että myrskypuun korjuu on tavallista kalliimpaa. Myös hukkapätkiä syntyy tavallista enemmän.
”Juuri nyt tavallisilla leimikolla käydään niin vähän kauppaa, että niiden kantohinnoista on vaikea sanoa mitään”, pohtii Mäki-Hakola.
Etelä-Suomen myrskytuholeimikot kävivät nopeasti kaupaksi. Nyt kysyntä kohdistuu jo kesäleimikoihin. Jotkut ostajat tosin ovat edelleen kiinnostuneita myös talvileimikoista.
Johtaja Reivo Järvenpää Etelä-Suomen metsänomistajien liitosta ihmettelee sitä, miten osa ostajista yrittää lyödä kiilaa metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten väliin.
”Valtakirjakaupan toimeksiantaneisiin taloihin mennään suoraa sisään ja yritetään ohittaa toimeksianto. Se on epätervettä kaupankäyntiä, josta toivottavasti päästään pian eroon.”
JARMO PALOKALLIO