Koronapandemian aikana syntyneissä lapsissa enemmän rokottamattomia kuin aiemmissa ikäluokissa – asiantuntija: llmiö on marginaalinen

Täysin rokottamattomien lasten osuus on suurempi koronapandemian aikana syntyneissä kuin aiemmissa ikäluokissa. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän valtakunnallisen rokotusrekisterin luvuista.

Vuonna 2021 syntyneistä lapsista 1,7 prosenttia on täysin rokottamattomia, ja vuotta aiemmin syntyneistä vastaava luku oli 1,4 prosenttia. Tätä aiemmissa ikäluokissa rokottamattomia on noin yksi prosentti.

THL:n mukaan rokottamattomien osuus vuonna 2020–2021 syntyneiden ikäluokassa on korkeampi kuin aiemmissa ikäluokissa lähes kaikilla hyvinvointialueilla.

”Vaikka nousu on pientä, ja edelleen kyseessä tuntuu olevan marginaalinen ilmiö, trendiä on seurattava, ettei rokottamattomien osuus nouse tulevissa ikäluokissa”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku STT:lle.

Yksi mahdollinen taustasyy rokottamattomien määrän hienoiselle kasvulle voi Virkun mukaan olla pandemiassa.

”Se on tietysti ensimmäinen asia, mitä pitää miettiä, että voiko tällä koronapandemialla olla jonkinlaista vaikutusta rokottamattomien lasten osuuden kasvuun”, Virkku toteaa.

Hän sanoo, että neuvolakäyntien väheneminen ei selitä rokottamattomien osuuden kasvua, sillä rokotuskäynnit on korona-aikanakin pyritty järjestämään.

THL:n mukaan vuonna 2021 syntyneistä lähes 98 prosentille on aloitettu viitosrokotussarja. Se suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta, joita ovat esimerkiksi aivokalvotulehdus ja verenmyrkytys.

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on samasta ikäluokasta saanut lähes 95 prosenttia.

Rokotuksia siirretään joskus myös myöhemmäksi, joten täysin rokottamattomien lasten osuus vuonna 2021 syntyneistä voi vielä myös pienentyä.

Rokotuskattavuudessa on Anniina Virkun mukaan ollut havaittavissa pitkään ero idän ja lännen välillä. Itä-Suomessa kattavuus on ollut korkeampaa kuin Länsi-Suomessa. Rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi tehty työ on kuitenkin alkanut viimeisimmissä ikäluokissa näkyä, ja erot lasten rokotuksissa Suomen sisällä ovat kaventuneet.

Virkun mukaan Suomen vertailussa matalimmat rokotuskattavuudet ovat tyypillisesti olleet Pohjanmaan alueella.

”Mutta nyt on selkeästi nähtävissä, että rokotuskattavuudet ovat siellä kääntyneet nousuun monen rokotteen osalta”, Virkku sanoo.

Rokotusrekisterin tiedot saadaan potilastietojärjestelmistä. THL:n mukaan rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rekisterin lukuja korkeampia. THL kertoo, että tiedonsiirron korjaamiseksi tehdään jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa.

”On tärkeää, että hyvinvointialueilla seurataan rokotustietojen siirtymistä rokotusrekisteriin ajantasaisesti ja mahdollisiin puutteisiin reagoidaan viipymättä”, sanoo THL:n asiantuntija Camilla Jordman tiedotteessa.