Työmarkkinajärjestöt jatkavat keskusteluja siitä, voidaanko neuvottelut työmarkkinaratkaisusta aloittaa. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan siitä päätetään lähipäivinä ja jos aloitetaan, tulosta haetaan nopeasti.
Hallituksen budjettiriihi on keskiviikkona ja torstaina. Työmarkkinajärjestöt odottavat sieltä palkkaratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia tietoja.
Lylyn mukaan hallitukselta odotetaan tietoa sekä budjetista että rakenteellisista ratkaisuista, jotka molemmat voivat vaikuttaa neuvotteluihin.
Lyly varoittaa hallitusta siitä, että työttömyysturvaan ei pitäisi koskea rakenteellisissa uudistuksissa. Turvan heikentäminen haittaisi oleellisesti neuvotteluhalukkuutta.
SAK ei odota, että hallitus ”ostaisi” työmarkkinaratkaisua. Kuitenkin hallitus ovi tulla jonkinlaista vastaantuloa palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi, jos tehdään keskitetty ja maltillinen tuloratkaisu.
Se, mitä maltillinen tarkoittaa, ei SAK halua määritellä. Julkisuudessa on puhuttu lähellä nollaa tai puolen prosentin korotuksesta.
Hallituksen vastaantuloa voisi olla esimerkiksi inflaatiotarkistus verotaulukoihin.
SAK:n teettämä kyselyn mukaan luottamushenkilöt kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä keskitettyä työmarkkinaratkaisua ja kansalaisistakin vähän yli puolet. Keskitetyn kannatus on parantunut reilusti edellisestä vuoden 2009 kyselystä.
Noin viidennes kansasta kannattaa liittokohtaista ratkaisua ja saman verran yrityskohtaista.
SAK:n pääekonomisti Olli Koski arvioi tiistaina SAK:n seminaarissa, että Suomen kilpailukykyyn voi vaikuttaa vain tuottavuuden nostolla tai muita maita alemmilla palkankorotuksilla. Sen sijaan esimerkiksi EMU-puskurien purku ei paranna kilpailukykyä vaan tuo helpotusta Suomen rahatilanteeseen pariksi vuodeksi, kunnes saatavilla oleva 1,3 miljardin euron puskuri on syöty.
JOUKO KYYTSÖNEN