Yritysten investoinnit ratkaisevat ilmastonmuutoksen suunnan

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut yhdessä kansainvälisten taloustietotoimistojen kanssa, ettei maailman lämpötilannousu rajoitu alle kahteen asteeseen, jos päästövähennystavoitteita ei tiukenneta. Oleellista on, että yksityinen raha saadaan virtaamaan nykyistä vuolaammin ilmastoystävällisiin hankkeisiin.

Karkeasti arvioiden vuotuisten ilmastoinvestointien määrä tulisi kolminkertaistaa nykyisestä noin tuhanteen miljardiin euroon. Arvion esitti Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen keskiviikkona kansalaisjärjestöjen järjestämässä ilmastotilaisuudessa Helsingissä.

CLC on hiilineutraalia yhteiskuntaa tavoittelevien yritysten ja tahojen yhteenliittymä. Mukana ovat muun muassa Fortum, Kemira, ST1, Finnair ja S-ryhmä.

Kerosen mukaan keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat päästöjen hinnoittelu maailmanlaajuisesti päästökauppajärjestelmien avulla sekä siirtyminen uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Lisäksi edessä on metsien ja maatalouden hiilinielujen laskentasäännöistä sopiminen.

Keronen muistutti myös, että ilmastonmuutos on suuri turvallisuuspoliittinen ongelma. Nähtävillä on vasta pakolaisaallon alku.

Tutkimusprofessori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta korosti, että päästöleikkausten tiukentamisen ohella maiden on huolehdittava hiilinieluistaan. Edes Suomessa ei voida tuudittautua siihen, että kohisten kasvava metsä sitoo hiiltä. Ongelma on kuitenkin kansainvälinen.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hildén nostaa suureen arvoon yritysten ja yhteisöjen tekemät kokeilut. Esimerkiksi kuntien pyrkimykset hiilineutraaliuteen Hinku-hankkeessa ovat hyvä esimerkki halusta kehittyä.

"Kokeilut luovat poliittista painetta ja liiketoimintaa."

EU:n vuoteen 2030 ulottuvien ilmastotavoitteiden tiukentamista esittää myös eduskunnan energiaremonttiryhmä. Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen huomautti, että kiristämällä päästövähennystavoitteita luodaan kysyntää vihreälle teknologialle, jonka viennistä Suomi hyötyy.

Ilmastotilaisuuden järjestivät Greenpeace, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Suomen YK-liitto.

Kansalaisjärjestöt kirittävät ilmastotoimien tiukentamista, jotta Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa sovitut tavoitteet täyttyisivät.

Ilmastosopimuksen allekirjoittaminen alkaa 22.4. YK:n päämajassa New Yorkissa. Lähiviikkoina EU pohtii tahollaan ilmastotoimiensa järeyttä.

Suomelle kysymys on ajankohtainen myös kansallisen ilmastolain toimeenpanon sekä energia- ja ilmastostrategian päivittämisen takia.