MT-kysely: Liki puolet suomalaisista hyväksyy Ylen rahoituksen leikkaamisen

Yleä koskeva indeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi 2025–2027 ja lisäksi Ylen arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Kokonaisuutena säästötoimien vaikutus nousee noin 66 miljoonaan euroon, mikä tietää yli kymmenen prosentin vähennystä nykytasoon.

Maaseudun Tulevaisuus selvitti, onko poliitikkojen sopimilla leikkauksilla kannatusta kansan keskuudessa.

MT-kyselyn tulos on selvä: lähes puolet eli 49 prosenttia kansalaisista hyväksyy poliitikkojen sopimat leikkaukset Ylen rahoitukseen, 30 prosenttia ei. Loput vastaajista eivät osanneet tai halunneet kertoa kantaansa.

Miehistä reilusti yli puolet, 57 prosenttia, hyväksyy rahoituksen vähentämisen, naisista 40 prosenttia oli leikkausten puolella.

”Suomessa tehtiin parlamentaarinen ratkaisu, ja se oli tietysti hieno asia. Nyt sitten sopeudutaan”, Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden puheenjohtaja Antti Laakso aloittaa.

”Kuitenkin tässä saattaa olla edessä Suomen media-alan suurimmat muutosneuvottelut. Erittäin isoista muutosneuvotteluista joka tapauksessa puhutaan. Olen hieman hämmentynyt, että julkisissa puheenvuoroissa on kommentoitu, että eihän Yleltä leikata”, Laakso jatkaa.

Millaisesta sisällöstä sitten kansalaisten mielestä pitäisi ensisijaisesti karsia? Neljäsosa vastaajista haluaisi, että kaikesta sisällöstä höylättäisiin pois tasapuolisesti. Seuraavaksi suosituimpia leikkaustoimia MT-kyselyssä olivat ne, jotka kohdistuisivat ulkomaisiin televisiosarjoihin, urheiluun ja kulttuuriohjelmiin.

Säästötoimia uutisiin tai kotimaisiin televisiosarjoihin kannatti vain harva kyselyyn vastannut. Niihin kuitenkin uppoaa iso osa rahoista.

”Poliitikkojen päätökset tulevat vaikuttamaan tekijöiden määrään ja kaikkeen Ylen tekemiseen. Tämän kokoisia säästöjä ei saada muuten aikaan. Esimerkiksi jos Ylen hallinto lopetettaisiin kokonaan, mikä on tietenkin mahdoton toimi, niin sekään ei riittäisi”, puheenjohtaja Laakso laskeskelee.

”Mielestäni julkinen keskustelu Ylestä on ollut osin hullua. Kovasti halutaan säästöjä, mutta kun Ylestä kerrotaan, että tämä tai tuo ohjelma saattaa loppua, niin sanotaan, että väärin säästetty. Yleä on haukuttu huonoksi, mutta Yle Areenaa kehutaan yleisesti hienoksi palveluksi. Mutta mitä siellä Yle Areenassa on, jos ei työntekijöiden tekemiä ohjelmia, Laakso kysyy retorisesti.

Ylen kuluista lähes puolet (47,3 prosenttia, 248 miljoonaa) oli vuonna 2023 henkilöstökuluja: palkkoja, palkkioita, eläkekuluja ja henkilöstösivukuluja.

Fakta onkin, että juuri palkoista ja palkkioista on käytännössä pakko karsia.

”Kyllä me lähdetään siitä, että odotetaan erittäin raskasta talvea”, Laakso toistelee.

Kotimaisten ja ulkomaisten ohjelmien hankintaan sekä urheilun esitysoikeuksiin meni viime vuonna 60 miljoonaa euroa (11,4 prosenttia kuluista) ja ohjelmatoiminnan kuluihin 63 miljoonaa.

Viimeksi mainitulla katettiin esimerkiksi musiikin esityskorvaukset. Yle onkin Suomen suurin yksittäinen Teosto-korvausten maksaja.

Jakelukuluihin (30,9 miljoonaa euroa) sekä teknologiakuluihin (49 miljoonaa) upposi reilut 15 prosenttia Ylen rahoista.

”Ylen jakelukustannukset koostuvat tv-, radio-, laajakaista- sekä satelliittijakelusta. Viime vuonna kulut olivat tuon 30,9 miljoonaa euroa. SD-jakelun lopetus tulee vähentämään kustannuksia noin kaksi miljoonaa euroa vuositasolla”, Ylen talousjohtaja Maisa Hyrkkänen kertoo MT:lle sähköpostitse.

Vuokrat, kiinteistöt, matkat asiantuntijat ja tutkimukset lohkaisivat Ylen budjetista viime vuonna noin kymmenen prosenttia eli 54 miljoonaa euroa.

Yle käytti vuonna 2023 valtakunnallisiin ja alueellisiin uutisiin sekä ajankohtaissisältöihin reilut 143 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin potti (88,7 miljoonaa) kului kulttuuri- ja viihdesisältöihin kuten Linnan juhliin, Uuden musiikin kilpailuun, Elämäni biisi -ohjelmaan ja Sohvaperunoihin.

Asiasisällöt eli esimerkiksi Elossa24h, Akuutti, Luontoilta ja Efter Nio nielaisivat noin 62 miljoonaa, draamasisältöihin upposi noin 52 miljoonaa ja urheiluun noin 46 miljoonaa euroa.

Lasten ja nuorten sisältöihin kului yhdeksän prosenttia sisältökuluista, 36,7 miljoonaa.

Ohjelmatoiminnan hankintasopimukset sisältävät sopimuskumppanien liikesalaisuuksia. Tästä syystä yksittäisten ohjelmien tai sarjojen hintoja ja hankintojen yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi yhteensä 1 029 henkilöä. Kyselyaika oli 20.–25. syyskuuta. Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

4.10 klo 6.25 muokattu otsikkoa.