Harvennusmetsissä on puuta kaatunut niin paljon, että monin paikoin joudutaan pohtimaan, onko jäljelle jäävä
puusto vielä
kehityskelpoista.«
Ensiarvioiden perusteella Seija-myrsky aiheutti suurimmat metsätuhot Lounais-Suomessa ja Satakunnassa.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella tuhot ovat selvästi laajempia kuin Einon ja Oskarin jäljet.
”Paikoin Vakka-Suomessa ja Satakunnan puolella puuta kaatui jopa enemmän kuin pari vuotta sitten Tapaninpäivän myrskyssä”, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen kertoi.
Hakkuumäärä tulee Tasasen mukaan kasvamaan väistämättä.
”Myös harvennusmetsissä on puuta kaatunut niin paljon, että monin paikoin joudutaan pohtimaan, onko jäljelle jäävä puusto vielä kehityskelpoista.”
Myrskypuiden korjuu on hidasta, kun tuhot ovat hajallaan. Tasanen arvelee, että korjuukoneista tulee pula.
”Meillä on töissä 30 korjuuketjua, mutta se ei varmaan nyt riitä.”
Länsirannikolla Kaskisissa myrskyn nopeudeksi mitattiin yli 30 metriä sekunnista. Muutaman kymmenen kilometrin vyöhykkeellä Kaskisista sisämaahan päin puita meni nurin jonkin verran enemmän kuin Eino-myrskyn aikaan.
”Suurilta tuhoilta ilmeisesti täällä Suupohjan alueella vältyttiin silti nytkin. Aukkojen reunoilla ja tuoreilla harvennusaloilla puita on kyllä kaatunut”, kertoi metsänhoitoyhdistys Lakeuden metsäneuvoja Markku Salmirinne Kauhajoelta.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan kenttäpäällikön Panu Pettisen mukaan Seijan tuhot ovat näppituntumalla samaa luokkaa kuin Einon ja Oskarin.
”Yksittäisiä puita ja puuryhmiä on kaatunut sieltä täältä.”
Pettinen uskoo, että alkutalven peräkkäisten myrskyjen ja kesän kirjanpainajahyönteistuhojen yhteisvaikutus lisää hakkuita.
”Moni metsänomistaja varmaan päättää nyt laittaa useita vahinkoja kärsineen alueen hakkuuseen”, Pettinen sanoi.
Etelä-Savossa puuta kaatui ensiarvioiden perusteella hieman vähemmän kuin alkutalven aiemmissa myrskyissä.
Järvi-Suomen metsänomistajien liiton johtajan Timo Leskisen mukaan metsät ovat täynnä lahopuuta, kun perättäiset myrskyt ovat kaataneet hajapuita satoja tuhansia kuutiometrejä Järvi-Suomessakin.
Leskisen mielestä kaavaillut säästöpuiden lisäykset sertifiointikriteereissä tuntuvat siksi älyttömiltä. Sertifiointi vaatisi tulevaisuudessa uuditushakkuille jätettäväksi säästöpuita nykyisen viiden kappaleen sijasta vähintään 10 kappaletta hehtaarille.
”Säästöpuidenhan tavoite on muodostaa sitä lahopuuta, jota metsät ovat nyt notkollaan”, Leskinen sanoi.
JUHA KAIHLANEN