MTK:n perustamiskokouksesta 100 vuotta

Sataa vuottaan MTK juhli tosin jo kesäkuussa. Järjestön alkuna pidetään suurta helluntaikokousta 28.–29. toukokuuta 1917. Silloin Vanhalle kokoontui 700–800 viljelijää ja maatalousalan herraa. He päättivät perustaa maanviljelijäin talouspoliittisen etujärjestön.

Syyskuussa oltiin valmiit tekemään hankkeesta totta, hyväksymään ensimmäiset säännöt ja valitsemaan johto. Nimeksi tuli Maataloustuottajain Keskusliitto. Nykyisin nimi on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto.

Perustavassa kokouksessa oli 50–60 osallistujaa. He olivat kesällä perustettujen liittojen ja yhdistysten valitsemia edustajia.

Aivan läpihuutona kokous ei sujunut. Perustamisidean innokkain ajaja, professori Hannes Gebhard epäili avauspuheessaan "tokko tästäkään hankkeesta tulee maatalousväestöä kokoava yritys".

Yhtä mieltä ei oltu uuden järjestön perimmäisestä tarkoituksesta. Jotkut halusivat työnantajajärjestöä, toiset työriitojen sovittelijaa, kolmannet pysyttäytyä vain maatalouspoliittisessa edunvalvonnassa.

Ei tullut työnantajajärjestöä. Työnantajien lakkorahasto päätettiin perustaa, mutta aie unohdettiin pian. Johtokunta ei halunnut, että järjestö leimautuu suurtilallisten järjestöksi.

Se linjavalinta mahdollisti aikanaan jäsenmäärän kasvun, kun torpparivapautus ja Lex Kallion maareformi loivat uusia perheviljelmiä.

Linjausta olivat johtokunnassa tekemässä muun muassa H. G. Paloheimo ja Bjarne Westermarck. Kummallakin oli 1 000 hehtaaria peltoa ja 500 lehmää. Johtokunnan kummajainen oli Anton Huovila Sippolasta: hänellä oli peltoa 22 hehtaaria ja 10 lehmää.

Kokous päätti myös perustaa tapaturmavakuutuslaitoksen, koska tulossa oli laki työväen vakuuttamisesta. Suomen maanviljelijäin keskinäisen tapaturmavakuutusyhdistyksen työtä jatkaa nykyisin Lähi-Tapiola.

MTK:n ensimmäisessä johtokunnassa oli kahdeksan varsinaista jäsentä. Heistä Huovila oli ainut, joka käytti titteliä maanviljelijä. Muut olivat monen sortin herroja, joskin maata heidänkin nimissään viljeltiin.

Puheenjohtaja oli Helsingin maanviljelyslyseon rehtori Juho Jännes, joka oli johtanut perustamiskokousta.

Jännes omisti Lohjalla Ahtialan kartanon, jossa metsineen oli satoja hehtaareja. Hän itse osallistui käytännössä lähinnä taimitarhan ja puutarhamyymälän kehittämiseen.

Toki hän kantoi huolta muistakin töistä: hän kielsi perheeltä ja vierailta tenniksen peluun heinätöiden aikaan, ettei työväki ärsyynny.

Maaseudun Tulevaisuus valitteli MTK:n perustamiskokouksen jälkeen, ettei tapahtuma saanut sanomalehdissä ansaitsemaansa huomiota. Vain Työmies intoutui ja sekin "sotaisiin otsakkeisiin".

MT sen sijaan oli vakuuttunut, että oli tehty merkittävä päätös:

"Tämän kokouksen kautta tuli valmiiksi järjestö, joka voi, jos sitä oikein johdetaan, muuttaa ne heräävät yhteiskunnalliset voimat, jotka keväällisessä maanviljelijäin kokouksessa kaaosmaisina rajusivat, hyödylliseksi yhteiskunnalliseksi työksi."

Muutamaa vuotta myöhemmin MT siirtyi MTK:n omistukseen. Nykyisin lehteä julkaisee MTK:n omistama Viestilehdet.