Hallitus laajensi tekniikan ja sotealan koulutusta

Neljä yliopistoa ja viisi ammattikorkeakoulua saa ensi syksystä alkaen mahdollisuuden laajentaa tarjoamaansa koulutusta muun muassa useilla teknologia-aloilla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Valtioneuvosto päätti torstaina kokouksessaan laajentaa yhdeksän korkeakoulun koulutusvastuita. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan laajennuksilla halutaan nostaa Suomen osaamistasoa.

"Suomen tuleva kasvu riippuu todella paljon osaamisesta ja oikeanlaisesta osaamisesta," Kosonen sanoo STT:lle.

Aiemmin tänä vuonna hallitus päätti 10  000 aloituspaikan väliaikaisesta lisäyksestä vuosille 2020–2022 osana koronakriisiin liittyvää lisätalousarviotaan. Nyt päätetyt uudet koulutusvastuut ovat niiden rinnalla pieniä, sillä ne tuovat ministerin mukaan vuodessa arviolta 130 uutta aloituspaikkaa yliopistoihin ja noin 120–180 paikkaa ammattikorkeakouluihin vuodesta 2021 alkaen. Lopullinen jako riippuu korkeakoulujen omista päätöksistä.

"Se tarkentuu, kun korkeakoulut näkevät koko kokonaisuuden."

Kososen mukaan lisäykset pienuudestaan huolimatta täydentävät muita toimenpiteitä. Toisin kuin tuhannet aloituspaikat, koulutusvastuiden laajennukset on tarkoitettu pysyviksi.

Uusia koulutusvastuita valittaessa huomioitiin eri alojen ja alueiden osaajapula. Taustalla ovat korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön väliset sopimusneuvottelut.

Ammattikorkeakouluista Kaakkois-Suomi saa lisäyksen konetekniikan, Kajaani sosionomien ja Karelia geronomien eli vanhustyön asiantuntijoiden koulutukseen. Lapin ammattikorkeakoulu aloittaa rakennusmestareiden sekä Seinäjoki tieto- ja viestintätekniikan insinöörien kouluttamisen.

Yliopistoista Jyväskylälle lisätään tekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta. Oulun yliopistolle lisätään psykologian, Åbo Akademille farmasian sekä Itä-Suomen yliopistolle logopedian koulutusta.

"Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on valtava osaajapula psykologeista. Jokainen valmistunut pääsee töihin ja tarve on todella suuri", Kosonen perustelee.

Osa koulutuksen järjestäjistä on toivonut koulutusvastuiden laajennusten myötä lisärahoitusta, toiset ovat kertoneet ministeriölle hoitavansa asian omilla järjestelyillään. Kososen mukaan laajennuksiin ei osoiteta suoraan lisärahoitusta. Ministeriö tekee vielä syksyllä päätökset yleisesti korkeakoulujen ohjelmarahoituksista.

Toiveita laajennuksista tuli Kososen mukaan paljon, eikä ministeriö puoltanut kaikkia pyyntöjä. Osin ministeriö suosi korkeakoulujen välistä yhteistyötä, osin seurattiin muita periaatteita.

"Helsingin yliopisto toivoi terveystieteen maisterin koulutusta, mutta ministeriössä on ollut linja, että jos on mahdollista antaa maisterin koulusta, pitää olla myös kandidaatinkoulutusta".