Yrityksillä kova puute kotimaisesta karpalosta

Kotimainen karpalo ei ole tänä syksynä kulkeutunut soilta markkinoille. Soiden kirpakasta antimesta olisivat kiinnostuneet etenkin pienet marjajalosteita tekevät yritykset. Ne valmistavat karpaloista muun muassa jauheita, mehuja, hyytelöitä ja makeisia.

Karpalotilannetta vaikeuttaa se, että ulkomaiset poimijat ovat jo lähteneet Suomesta, joten karpaloiden saaminen soilta on kotimaisten kerääjien varassa.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio arvioi, ettei kerääjien saama hinta ole tarpeeksi houkutteleva etsimään marjoja myöhäissyksyn pakkaskeleissä.

"Poimijahinta on noin 3,5 eurosta 4,5 euroon kilolta."

Suomen soilla kasvaa vuosittain 20–25 miljoonaa kiloa karpaloa, mutta valtaosa sadosta jää keräämättä. Moisio arvioi, että kotitalouksien käyttöön poimitaan ehkä puolesta miljoonasta miljoonaan kiloa vuosittain. Yritysten osuus kotimaisesta karpalosta jää vain noin 50 000 kiloon.

Karpaloa tuodaankin Suomeen paljon Kanadasta ja Venäjältä. Kanadalaiset marjat ovat viljeltyjä.

Karpaloa voi kerätä syksyllä lumen tuloon saakka. Pakkanen vähentää marjan happamuutta ja lisää sen sokeripitoisuutta.

Karpaloita kasvaa kahta eri lajia, isokarpaloa ja pikkukarpaloa. Niistä isokarpalo on satoisampi.

Karpalossa on muun muassa C-vitamiinia, ja sen sisältämien proantosyanidiinien on – puolukan tapaan – todettu ehkäisevän haitallisten bakteereiden kasvua ja tulehduksia. Karpalo on hyväksi virtsateille sekä suolistolle. Tutkimuksissa on havaittu sen suojaavan myös sydän- ja verisuontitaudeilta sekä aikuisiän diabetekseltä.

Karpaloa voi säilöä pakastettuna tai puolukan tapaan survoksena. Marjat kannattaa lisätä kokonaisina tai soseutettuina kypsentämisen lopussa kiisseleihin tai puuroihin. Näin polyfenolit ja vitamiinit säilyvät parhaiten.

Mehun valmistuksesta jäljelle jääneen kuoriaineksen voi hyödyntää esimerkiksi sämpylöiden leipomisessa. Kuivattuja karpaloita voi käyttää leivonnaisiin, salaatteihin tai välipalaksi sellaisenaan.

Lähde: Arktiset Aromit