Rahalla voi yksittäisissä tapauksissa saada tuotteita kierrätettyä naapurimaiden kautta. Tämä ei välttämättä ole kappalemäärissä suurta, koska hinta on suuri, arvioi Korhonen. Kuva: Kari Salonen
Venäjän talous ei romahda sotakuluihin, ainakaan toistaiseksi – aikaraja kuitenkin on, jos sota jatkuu
Venäjän talous tuntuu kestävän jatkuvat sotamenot. Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen näkee, että aikaraja tulee lopulta vastaan.Tilaajalle
”Venäjä on käyttänyt aiemmin säästettyjä varoja sodankäyntiin. On seuraava mielenkiintoinen kysymys, kuinka kauan sitä voi jatkaa”, sanoo Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. Kuva: Kari SalonenVenäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt helmikuusta 2022. Venäjän talouden romahtamista on povattu, mutta sitä ei ole nähty.
Heinäkuussa ruplan kurssi laski ennätystasolle sitten sodan alun. Laskua edelsi sotilaskapina.
EU asetti 11. pakotepakettinsa 23. kesäkuuta.
Ulkomaiset yritykset ovat kaikonneet, vaikka Venäjä on rajoittanut poistumista.
”Elektroniikkaa ei ole saatavilla entiseen tapaan. Autojen myynti on kappalemäärältään noin puolet siitä, mitä ennen helmikuuta”, sanoo Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
Toisaalta jatkuvat sotakulut ovat mahdollisia, vaikka alijäämästä varoitellaan.
”Iraniin on kohdistunut hyvin merkittäviä pakotteita, selvästi Venäjää tiukempia ja laajempia. Tätä on jatkunut monta vuotta, muttei Iranin talous ole varsinaisesti romahtanut.”
”Bkt on kyllä laskenut. Bkt supistui vuonna 2022 vähän yli kaksi prosenttia, kun ennen sotaa sen ennustettiin kasvavan pari prosenttia. Se on merkittävä ero”, korostaa Korhonen.
Romahtamiset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä.
”Taloudet ovat varsin kestäviä. Ne eivät romahda, ellei niitä kirjaimellisesti pommiteta alas, kuten Ukrainassa.”
”Iraniin on kohdistunut hyvin merkittäviä pakotteita, selvästi Venäjää tiukempia ja laajempia. Tätä on jatkunut monta vuotta, muttei Iranin talous ole varsinaisesti romahtanut. Talouden rakenne on toki erilainen, mitä ilman pakotteita. Siellä lennetään esimerkiksi vanhoilla lentokoneilla.”
Ulkomaankauppa ei lopu pakotteilla. Lääkkeet ja elintarvikkeet ovat sanktioiden ulkopuolella.
Näiden kategorioiden ulkopuolellakin on asioita, joiden vientiä ei ole kielletty. Vaikkapa nikkelia käsitellään Suomessa ja kuljetetaan takaisin.
Kiinan vienti Venäjälle on kasvanut merkittävästi, etenkin ajoneuvojen vienti.
”Kiinan vienti Venäjälle on kasvanut merkittävästi, etenkin ajoneuvoissa. Kiinan viennin arvo on kasvanut 79 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä, jos verrataan samaan aikaväliin 2021.”
Ajoneuvoissa luku on 360 prosenttia, eli iso osa kasvusta on autojen vientiä.
Venäjän automarkkinoilla on nyt 14 merkkiä. Niistä 11 on kiinalaisia ja 3 venäläisiä, kuten Lada ja Moskvitš.
Suomesta saatavilla olevien tietojen perusteella Datahuone on arvioinut, että jotkut ennen Venäjälle vieneet yritykset ovat vaihtaneet sen naapurimaihin Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Tämä koskee myös pakotteiden alaisia tuotteita.
Osa länsimaisten yhtiöiden tehtaista on siirtynyt venäläisille toimijoille. Osa niistä toimii, osa ei.
Ulkomaalaiset autotehtaat, hissit ja elektroniikka ovat kytkeytyneitä kansainvälisiin tuotantoketjuihin. Toiminta on voitu myydä onnistuneesti kemianteollisuuden, rakentamisen tai elintarviketeollisuuden parissa.
Lisäksi suuri osa taloudesta on kotimaankauppaa.
Ruplan hinnan vaihtelu näkyy ihmisille inflaation kautta. Viime keväänä ja kesänä inflaatio nousi jopa 15 prosenttiin.
Nyt inflaatio on matalampi, mutta perinteisesti ruplan voimakas heikkeneminen heijastuu pian hinnoissa.
”Se, mikä näkyy kuluttajille, on vähittäiskaupan määrä.”
Vähittäiskauppa ja siten elintaso on laskenut. Vaikka hinnanmuutokset jätettäisiin huomioimatta, niin kauppa on 6–7 prosenttia vähäisempää kuin ennen sotaa. Muutos on isompi, jos jätetään elintarvikkeet pois laskuista.
Tilanne ei ole kestävä loputtomiin.
Viime joulukuussa hyväksyttiin viimeisin budjetti. Siinä alijäämäksi arvioitiin reilu pari prosenttia bkt:sta.
Nyt alkuvuodesta tulot ovat tulleet alas, pääosin öljyn hintakaton vuoksi.
”Alijäämä voisi olla tilanteen jatkuessa jopa 4–5 prosenttia. Se on vielä rahoitettavissa. Venäjän öljyrahaston käytettävissä olevat varat ovat noin 5 prosenttia bkt:sta. Sieltä on jo otettukin varoja”, Iikka Korhonen sanoo.
Kotimaasta voidaan kanavoida lisää rahaa, käytännössä lainaamalla tai lisäveroilla. Nyt on otettu käyttöön ylimääräisten voittojen vero.
Menoista, kuten terveydenhuollosta, voidaan leikata.
”On sinänsä myös totta, että alle neljän prosentin työttömyysasteen takana on sekin, että satoja tuhansia ihmisiä on lähtenyt ja otettu armeijaan. Osa on kuollut. Lähtijöiden määrä vaihtelee 500 000 ja miljoonan välillä, palaajien määrää on vaikea tietää.”
Tilanne ei ole kestävä loputtomiin.
”Sanotaan näin, että jos loppusyksystä ollaan samassa tilanteessa, jossa sota jatkuu ja verotulot energiasta ovat nykyisellä sota-ajan tasolla, niin Venäjällä täytyy ruveta miettimään muita toimia. Siinä vaiheessa voi olla enemmän kysymyksiä, miten sotaa vuonna 2024 rahoitetaan”, arvioi Korhonen.
”Olen alusta asti yrittänyt tähdentää, että sotaa ei ratkaista pakotteilla. Niillä tehdään sotiminen kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Sota itsessään käydään taistelukentillä, joten Ukrainan ja sen armeijan tuki on keskeistä.”
Tämän vuoden aikana sota tuskin päättyy Venäjän rahojen loppumiseen.
- Osaston luetuimmat
