Yksi hallituksen valmistelema lakiuudistus karahti jälleen kiville, kun hallitus eilen torstaina päätti perua esityksensä saamelaiskäräjälain tarkistamiseksi.
Hallitus ajoi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) johdolla muutosta, jossa henkilöä ei pidettäisi saamelaisena pelkästään maa-, veronkanto- tai henkikirjamerkintöjen perusteella, vaan saamelaisstatus vaatisi siteitä ja yhteydenpitoa myös saamelaisten henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin.
Saamelaisuus olisi edellyttänyt saamelaiskäräjien ryhmähyväksynnän.
Eduskunta päätti jo tiistaina äänin 162–28, että saamelaisten määritelmää ei muuteta. Tämä vastoinkäyminen oli niin suuri, että Henriksson päätti vetää pois kolmen vuoden ajan valmistellun hankkeen. Ehdotusta oli valmisteltu yhdessä saamelaiskäräjien kanssa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi eroaa tehtävästään eduskunnan tyrmäyksen vuoksi.
Perustuslakivaliokunnan jäsen Markku Lohi (kesk.) on tyytyväinen, että saamelaismääritelmä pysyi ennallaan. Päätös pitää voimassa nykyisen tulkinnan siitä, keitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voi hyväksyä.
”Ryhmähyväksyntä olisi ollut mielivaltainen ja voinut syrjiä osaa saamelaisista.”
Lohi painottaisi ryhmähyväksynnän sijaan itseidentifikaatiota eli henkilön omaa määritelmää saamelaisuudestaan.
”Ei ole järkeä, että vähemmistön sisällä syrjitään.”
Saamelaiseksi itsensä kokevia henkilöitä, joita ei ole hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, kutsutaan statuksettomiksi saamelaisiksi.
Näkkäläjärvi arvosteli kovin sanoin eduskunnan päätöstä blogissaan.
Hän kantoi huolta, että saamelaisten oikeudet ”tulisivat vapaaksi riistaksi käytännössä melkein kaikille kotiseutualueen asukkaille, eli toteutuisi juuri se, mitä ’statuksettomiksi saamelaisiksi’ itsenään kutsuvat suomalaiset ja Lapin kansanedustajat ovat halunneet, Enontekiön ja Inarin kunnista puhumattakaan”.
Saamelaiskäräjälakia ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen toimeenpanoa on valmisteltu samanaikaisesti.
Henrikssonin mukaan ILO-sopimus ei edellytä saamelaisten määritelmän ratkaisemista.
Vaikka saamelaiskäräjälain uudistus kaatui, eduskunnassa on silti tavoitteena päättää ILO-sopimuksen toimeenpanosta tällä viikolla. Eduskunta äänestää asiasta perjantaina tai lauantaina.
Lohi kannattaa sopimuksen hylkäämistä, sillä sen 14. artikla saamelaisten kotiseutualueiden omistus- ja hallintaoikeuksista on ongelmallinen.
”Lapissa on nyt sekä pelkoja että odotuksia, että Metsähallituksen maita luovutetaan saamelaisille.”
Hallitus on esittänyt, että maiden omistus ja hallinta säilyisi ennallaan, mutta saamelaisilla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua alueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.
”Perustuslakivaliokunnan asiantuntijat ovat yksimielisiä, että kansallisella poikkeusratkaisulla ei ole kansainvälisoikeudellista merkitystä”, Lohi kertoo.
Toisin sanoen, ILO-sopimus on painavampi paperi kuin Suomen lakiin sovitettu kansallinen ratkaisu. SUVI NIEMI
HANNA LENSU