Arla on aloittanut tammikuussa proteiinirahkojensa viennin Suomesta Britanniaan. Liikkeelle lähdetään Britannian suurimman päivittäistavaroiden vähittäiskaupan Tescon hyllyistä, jonka jälkeen tuotteet tulevat neljän muunkin ketjun valikoimiin.
Arla on investoinut proteiinituotteisiin neljä miljoonaa euroa. Tuoteryhmän liikevaihto on kymmenen miljoonaa euroa.
Rahkat tehdään Sipoossa, jonne tarvitaan Arlan toimitusjohtajan Reijo Kiskolan mukaan vielä lisää kapasiteettia.
”Työpaikat eivät suoranaisesti lisäänny, mutta investoinneilla niiden säilymistä turvataan”, hän sanoo.
Tällä hetkellä kaikki käyttävä maito on suomalaista.
”Ruotsalaista maitoa käytetään vain, jos kotimaista ei ole riittävästi”, Kiskola kertoo.
Tuotteissa käytettävät marjat ovat pääosin ulkomaisia.
Viennin aloittamisessa oli Kiskolan mukaan keskeistä, että konsernilla oli jo valmiit jakelutiet Britannian markkinoille muista maista.
”Se madalsi oleellisesti kynnystä”, hän sanoo.
Kotimaan elintarviketeollisuudessa onkin toimitusjohtajan mukaan keskitytty liikaa tuonnin estämiseen.
”Pitäisi suunnata enemmän vientiin, josta nyt haemme kasvua.”
Vaikka Arla ei suoraan kärsinyt Venäjän rajojen sulkeutumisesta, ovat sen vaikutukset heijastuneet kotimaan markkinoille.
Kiskolan mukaan erityisesti juustoissa ja rasvoissa kilpailu on todella kovaa.
Arla lisäsi maidonhankintaansa Suomessa kymmenen prosenttia viime vuonna. Tuottajia on nyt 630.
”Tilojen oman tuotannon lisääntymisen kautta kasvua tuli 3–4 prosenttia, loppu tuli tuottajien siirtymisen kautta. Ranuan meijeri sai yli 30 uutta tuottajaa Kuusamon meijerin ajauduttua vaikeuksiin viime vuonna”, Kiskola kertoo.
Kotimainen raaka-aine on Arlalla edelleen niukkuustekijä. Tavoitteena on lisätä maidonhankintaa myös tulevina vuosina.
”Kuluvana vuonna tarvitsemme ainakin 10–20 miljoonaa litraa lisää suomalaista raaka-ainetta.”
Kotimaisen maidon niukkuudesta huolimatta Kiskola kertoo myös Arlalla olevan laskupainetta tuottajahinnassa. Hintaa laskettiin tammikuussa puolitoista senttiä 40,8 senttiin litralta.
”Tavoitteena on kuitenkin maksaa yli maan keskiarvotilityshinnan jatkossakin.”
Vaikka monikansallinen Arla maksaa tuottajille esimerkiksi Ruotsissa merkittävästi vähemmän kuin Suomessa, konsernista ei Kiskolan mukaan tule painetta laskea hintaa.
”Raaka-ainemarkkinat ovat Suomessa niin erilaiset verrattuna Keski-Eurooppaan tai muihin Pohjoismaihin.”
JUKKA LEHTINEN