Ukrainalaiset Oleksii, Karina ja Dasha Davydenko ovat asuneet kerrostaloasunnossa Joutsassa vuoden. Kuva: Petteri Kivimäki
Turvapaikanhakijat sijoitetaan nyt koteihin, ei laitoksiin ‒ näin heidät otetaan vastaan Suomessa
Turvapaikanhakijoille opetetaan vastaanottokeskuksissa alusta lähtien suomen kieltä ja yhteiskunnan pelisääntöjä.Joutsa
Uudelle asiakkaalle tarjottavan aloituspakkauksen sisältöä esittelevät Jyväskylän ja Joutsan keskusten johtaja Noora Turunen, ohjaaja Santtu Pihlaja, vastaava ohjaaja Laura Parviainen sekä Joutsan keskuksen apulaisjohtaja Meri Mihailov. Joutsan vastaanottokeskuksessa pidettiin viime viikolla yksivuotissyntymäpäivät. Kuva: Petteri KivimäkiSuomessa on tällä hetkellä 38 240 (tilanne 23.11.) turvapaikanhakijaa, joista noin 82 prosenttia on tilapäistä suojelua hakeneita sotaa paenneita ukrainalaisia.
Maahanmuuttoviraston viestintäsuunnittelijan Mari Leinosen mukaan tilanne Suomessa on vastaanottojärjestelmän osalta hallinnassa.
”Olemme varautuneet erilaisiin tilanteisiin. Emme kommentoi julkisuuteen kapasiteetin hallintaan liittyviä suunnitelmia”, Leinonen toteaa MT:lle.
Vastaanottojärjestelmä toimii valtakunnallisesti, ja Maahanmuuttovirastolla on valmius majoittaa hakijoita eri puolille Suomea.
Suomessa on vastaanottokeskusten 94 aikuisyksikköä, 17 alaikäisyksikköä ja kaksi säilöä. Yksiköitä on kaikissa Suomen maakunnissa.
Vastaanottokeskustoimintaan keskittyvän Kotokunta-yrityksen vastaanottokeskus Joutsassa juhlisti viime viikolla yksivuotista taivaltaan.
”Suurin asiakasryhmämme ovat ukrainalaiset tilapäisen suojelun piirissä olevat. Yhteensä täällä on nyt asiakkaita 14 eri kansallisuudesta. Kapasiteettimme on 300 ihmistä”, Joutsan vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Meri Mihailov kertoo.
Kun uusi turvapaikanhakija tai tilapäisen suojelun hakija saapuu vastaanottokeskukseen, hänet aluksi rekisteröidään ulkomaalaisrekisteriin, jota käyttävät eri viranomaiset, muun muassa vastaanottokeskukset, poliisi, Kela ja Maahanmuuttovirasto.
”Sen jälkeen tulijalle annetaan aloituspakkaus, joka sisältää petivaatteet, pyyhkeet, hygieniatarvikkeita, paistinpannuja sekä ruokailuvälineitä”, Mihailov kertoo.
”Mikäli tulija on varaton, hän saa tarvittaessa mukaansa myös pienen ruokapaketin.”
Tämän jälkeen vastaanottokeskuksen ohjaaja johdattaa asiakkaan ennalta varattuun asuntoon.
”Vastaanottokeskus on vuokrannut kerrostalo- ja rivitaloasuntoja Joutsasta ja Leivonmäeltä. Käytössä on hajautetun asumisen malli, joka on yleistynyt ja nykyään laajasti käytössä Suomen vastaanottokeskuksissa”, Mihailov toteaa.
Meri Mihailov on työskennellyt vastaanottokeskuksissa kahdeksan vuoden ajan.
”Kun aloitin Jyväskylässä vastaanottokeskuksessa vuonna 2015, oli suurin osa keskuksista laitosmaisia kokonaisuuksia. Ajan kuluessa on siirrytty hajautettuun malliin, joka on saanut paljon myönteistä palautetta niin ohjaajilta kuin turvapaikanhakijoilta.”
Asunnossa tulijaa odottaa nippu ohjeita muun muassa kierrättämistä, asumisen sääntöjä ja hiljaisuusaikoja koskien.
Seuraavaksi turvapaikanhakijalle ja tilapäisen suojelun hakijalle varataan aika aloitusinfoon vastaanottokeskuksen kanssa.
”Käymme läpi vastaanottokeskuksen sääntöjä. Sitten tulijalle tehdään terveystarkastus. Heille annetaan myös tarvittaessa henkistä tukea ja ohjataan lääkäripalveluiden piiriin”, Mihailov sanoo.
Ensimmäisinä päivinä turvapaikanhakijoille järjestetään myös sosiaalipalveluiden alkuinfo.
”Järjestämme kaikille asiakkaillemme sosiaali- ja terveyspalvelut.”
Jokainen asiakas osallistuu suomalaisen yhteiskunnan kurssille.
”Siinä käydään läpi yhteiskuntamme keskeisiä asioita, kuten lainsäädäntöä ja tasa-arvokäsityksiä Suomessa. Suomen kielen opetus alkaa pyöriä samalla”, Mihailov summaa.
Vastaanottokeskustoimintaan keskittyvän Kotokunta-yrityksen Jyväskylän ja Joutsan yksiköiden johtajana toimii Noora Turunen. Kuva: Petteri KivimäkiTilapäisen suojelun piirissä olevilla ukrainalaisilla on oikeus päästä te-palveluiden piiriin ja saada sieltä apua työ- tai opiskelupaikan hakuun.
”Turvapaikanhakijat sen sijaan ovat vielä turvapaikanhakuprosessissa. Vasta myönteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen he ovat oikeutettuja te-palveluihin”, Mihailov tähdentää.
Tilapäistä suojelua saavat poistua vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä oltuaan Suomessa vuoden.
”He ovat sen jälkeen vapaita muuttamaan Suomessa mihin tahansa.”
Mihailovin mukaan osa ukrainalaisista suunnittelee jäävänsä Joutsaan asumaan omissa asunnoissaan.
”Meidät on otettu Joutsassa valtavan hyvin vastaan. 300 turvapaikanhakijaa on paljon 4 000 asukkaan kunnassa, mutta suhtautuminen sotaa pakeneviin ihmisiin on ollut ymmärtäväistä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
