Olen parina viime vuonna haastattelut nuoria teknologiayrittäjiä useista maista. Heidän otteensa yrittäjyyteen on tehnyt vaikutuksen.
Kaikki heistä eivät ole nörttejä mutta he ymmärtävät, että teknologia voidaan valjastaa palvelemaan ihmisiä.
Heitä ajaa halu kehittää käytännöllisiä palveluja ihmisten arkeen.
Afrikassa kehitetään palveluja, joita kaikki voivat käyttää tekstiviestillä varallisuudesta riippumatta. Toki palvelusta löytyy myös edistynyt versio niille, joilla on älypuhelin.
Täällä kotimaassa start-upit suunnittelevat innokkaasti pelejä, joukkorahoituskeräyksiä ja verkkokauppaa. Osa taas kehittää tosi teknisiä ratkaisuja esimerkiksi tietojen salaamiseen tai nopeaan tiedonsiirtoon.
Hienoja ja tarpeellisia nekin varmaan ovat, mutta meno on kovin teknologiavetoisia.
Lisäksi usein toimintaa leimaavat viihde ja nopeat voitot. Tavoitteena on kehittää jokin palikka, jonka voi myydä parin vuoden päästä Googlelle ja tulla miljonääriksi.
Tämän vuoden Slush oli oikealla tiellä nostaessaan bio- ja kiertotaloutta. Elisan start-up-kisan voitto meni lupaavasti ruokahävikin vähentämiseen ja Kemira järjesti kilpailun puhtaan veden ratkaisujen kehittämiseksi.
Nähdäänkö ensi vuonna Slushissa peräti iso, kestävän talouden hackathon-tapahtuma tai pitchaus-kilpailu?
Kaijaleena Runsten